Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin videotervehdys Daisy Ladies ryn Turvallinen yhteiskunta -seminaarissa 25.11.2021
Arvoisat seminaarivieraat,
Olen iloinen, että saan esittää teille videotervehdyksen tässä äärimmäisen tärkeää aihetta käsittelevässä seminaarissa. Me kaikki tiedämme, että naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa valitettavan yleistä. Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset kokevat väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin EU-maissa asuvat naiset keskimäärin. Tutkimukseen vastanneista 18‒74-vuotiaista suomalaisista naisista melkein puolet oli kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään. 30 prosenttia oli kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta 15 vuotta täytettyään. Viimeisen vuoden aikana suomalaisnaisista 5 prosenttia oli kokenut entisen tai nykyisen kumppanin tekemää fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Nämä luvut ovat aivan liian korkeita.
Ilokseni voin kertoa, että nykyinen hallitus, jonka oikeusministerinä toimin, kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen.
Regeringen har inlett flera lagberedningsprojekt som syftar till att förbättra brottsoffrens ställning, ingripa i våld och öka jämställdheten. Jag nämner nu de viktigaste av dessa projekt.
Hallitus on käynnistänyt useita säädösvalmisteluhankkeita, joilla pyritään parantamaan rikoksen uhrin asemaa, puuttumaan väkivaltaan ja lisäämään tasa-arvoa. Mainitsen näistä nyt keskeisimmät.
I Finland pågår en totalreform av lagstiftningen om sexualbrott, som syftar till att stärka den sexuella självbestämmanderätten och rätten till personlig integritet. Avsikten är att definitionen för våldtäkt ska ändras så att den baseras på avsaknad av samtycke och så att rättssäkerheten tillgodoses. Det är meningen att en regeringsproposition gällande ärendet ska överlämnas i början av nästa år.
Suomessa on käynnissä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Raiskausmääritelmä on tarkoitus muuttaa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuodesta.
Lagstiftningen om besöksförbud förnyas så att den bättre tryggar offrets rättigheter. Vid justitieministeriet pågår ett projekt som hänför sig till detta. Syftet med projektet är att bedöma olika metoder för att förbättra besöksförbudets effekt, minska överträdelser av besöksförbudet och öka säkerheten särskilt för offer för våld i nära relationer. Arbetsgruppens betänkande har nyligen varit på remiss.
Lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö uudistetaan turvaamaan paremmin uhrin oikeudet. Tähän liittyen oikeusministeriössä on käynnissä hanke, jossa arvioidaan eri keinoja, joilla voidaan parantaa lähestymiskiellon tehokkuutta, vähentää lähestymiskiellon rikkomista ja lisätä erityisesti lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrin turvallisuutta. Työryhmän mietintö on juuri ollut lausuntokierroksella.
Oikeusministeriössä on käynnissä hanke, jossa valmistellaan säännösehdotukset tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Työryhmän määräaika ulottuu ensi vuoden helmikuun loppuun. Lisäksi oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio avioliittoon pakottamisen erilliskriminalisoinnin tarpeeseen liittyen.
Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman laatimisesta. Ohjelma valmisteltiin poikkihallinnollisessa työryhmässä oikeusministeriön johdolla ja julkaistiin lokakuussa 2020.
Torjuntaohjelman läpileikkaava teema on väkivallan ennaltaehkäisy. Ohjelma painottaa digitaaliseen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Keskeistä on myös esitutkinta- ja rikosprosessiin osallistuvien sekä rikosseuraamusalan viranomaisten kouluttaminen. Torjuntaohjelmalla pyritään myös lisäämään väkivallan tekijöiden kanssa tehtävää työtä. Ohjelmaan sisältyy yhteensä 32 toimenpidettä, joiden toimeenpano alkoi heti ohjelman julkaisemisen jälkeen ja jatkuu vuoden 2023 kevääseen saakka.
Järjestöjen tekemä työ on aivan keskeistä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä ja etenkin uhrien tukemisessa. Monet väkivallan uhrien tukipalvelut - sellaisetkin, joita valtio rahoittaa - ovat järjestöjen tuottamia. Moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä väkivallan uhrien auttamiseksi ja väkivallan kierteen katkaisemiseksi. Tässä tarvitaan sekä viranomaisia että järjestöjä, joissa on runsaasti osaamista ja asiantuntemusta naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvistä erityiskysymyksistä. Yhteistyöllä pääsemme toivottavasti kohti kaikille turvallisempaa Suomea.
Toivotan teille kaikille hyvää seminaaripäivää sekä kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää!