Oikeusministeri Henrikssonin juhlapuhe Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa 27.1.2021

Arvoisat kuulijat, bästa åhörare,

Haluan valtioneuvoston puolesta kiittää kutsusta pitää puhe tässä tilaisuudessa. Haluan ilmaista kunnioitukseni holokaustin uhreille, siitä selvinneille ja heidän läheisilleen. Hallituksen puolesta haluan myös tuoda esille vahvan sitoutumisemme niihin toimiin, joilla varmistetaan, ettei vastaavaa tapahdu enää koskaan.

Hallituksen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, vähentää ennakkoluuloja sekä lisätä ymmärrystä. Syrjinnän vastainen työ on keskeinen osa meidän pyrkimyksiämme. Hallitusohjelmaan on kirjattu monia tähän liittyviä toimia, kuten rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman laatiminen. Olemme myös vahvasti sitoutuneet toimimaan antisemitismiä vastaan.

Minnesdagen för Förintelsens offer uppmärksammas den 27 januari. Idag är det exakt 76 år sedan förintelselägret Auschwitz-Birkenau befriades. Det är viktigt att minnas historien för att kunna motarbeta och känna igen de tendenser som finns i vårt samhälle. Inte heller idag har vi ett samhälle som är fritt från rasism eller antisemitism. Fortfarande diskrimineras eller hotas människor på grund av sin religion, hudfärg, etniskt ursprung eller språk. Det här är helt oacceptabelt. 

Samalla kun tänään muistelemme holokaustia, on syytä katsoa, miltä nykyhetki näyttää.

EU:n perusoikeusvirasto julkaisi vuonna 2018 toisen tutkimuksen juutalaisten syrjinnästä ja juutalaisiin kohdistuvista viharikoksista EU:ssa. Vastaajien suuren enemmistön (89 %) mielestä antisemitismi on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Suuri enemmistö myös katsoi, että verkossa ilmenevä antisemitismi on ongelma, ja koki, että se on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Useimmat tutkimukseen vastanneista kertoivat kohtaavansa säännöllisesti kielteistä kommentointia juutalaisista.

Tilanteen muuttamiseksi tehdään työtä. Osana oikeusministeriön koordinoimaa Tiedolla vihaa vastaan –hanketta kehitetään matalan kynnyksen raportointityökalua, jolla vihateoista voi ilmoittaa. Tavoitteena on paitsi tarjota vihatekojen kohteille tukea, myös parantaa tiedonkeruuta. Myös uskonnolliset toimijat kuten juutalainen seurakunta kutsutaan mukaan kehittämään työkalua. Lisäksi hankkeessa selvitetään verkossa esiintyvää vihapuhetta, jotta vihapuhetta vastaan voidaan toimia tehokkaammin.

Sisäministeriö, poliisi ja juutalainen seurakunta valmistelevat parhaillaan poliisille kohdistettua koulutusta antisemitismistä osana edellä mainittua hanketta. Koulutuksessa on tarkoitus käyttää antisemitismistä International Holocaust Remembrace Alliance–työmääritelmää (IHRA). 

Myös lainsäädäntö on tärkeä työkalu antisemitismin torjunnassa. Holokaustin kieltäminen voi tulla rangaistavaksi kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Holokaustin kieltämisestä on oikeuskäytännössä tuomittu rangaistuksia kiihottamisrikossäännöksen nojalla.  Holokaustin kieltäminen on siten kansainvälisten velvoitteiden mahdollistamalla tavalla säädetty Suomessa rangaistavaksi.

Edistysaskeleita tapahtuu myös kansainvälisesti. 

Vuoden 2020 joulukuussa Euroopan unionin neuvosto hyväksyi julkilausuman antisemitismin torjunnan valtavirtaistamisesta. Julkilausuma käsittelee antisemitismin torjuntaa kokonaisvaltaisesti, ja siinä huomioidaan hallinnon eri tasot ja politiikat paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Vuonna 2021 käynnistyy EU:n antisemitismistrategian valmistelu, jossa myös tarkastellaan kysymystä laajasti, sillä antisemitismi vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja demokraattiseen järjestelmään. 

Nyt koronapandemian aikana erilaiset juutalaisvastaiset salaliittoteoriat ovat nousseet pinnalle. Antisemitistisiä näkemyksiä esitetään internetissä, jolloin ne eivät tunne valtioiden rajoja. Siksi niihin on tärkeää puuttua myös EU:n tasolla. 

Suomen kanta ja minun kantani on selvä. Minkäänlaista syrjintää ei tule hyväksyä. 

Som justitieminister har jag både nationellt och internationellt lyft upp de negativa konsekvenser som hatprat för med sig. Hatprat påverkar oss alla, eftersom det påverkar hela vårt samhälle. Mest påverkar ändå hatprat den som blir offer för det, vilket ofta är personer som hör till olika minoriteter. Regeringens målsättning är inte bara nolltolerans för hatprat, trakasserier och våld, utan även ett aktivt grepp mot all diskriminering och antisemitism. Som samhälle måste vi se till att historien inte upprepar sig själv. Här spelar också utbildningen en viktig roll.

Jokainen meistä voi myös omalta osaltaan myötävaikuttaa työssä rasismia ja vihapuhetta vastaan. Meillä on oltava nollatoleranssi. Meidän on eri rooleissamme niin päätöksentekijöinä, ystävinä, naapureina kuin työtovereinakin oltava selkeitä rasismin ja antisemitismin tuomitsemisessa. Samalla on vähintäänkin yhtä tärkeää, että meistä jokainen arjessaan reagoi, kun näkee jonkun joutuvan vihapuheen kohteeksi. Päätöksentekijöiden on osoitettava, että kaikilla on sama ihmisarvo, että olemme kaikki yhdenvertaisia. Puolueiden on myös tulevassa toiminnassaan, tavassaan puhua ja argumentoida sekä nettikeskusteluissa pidettävä huoli siitä, että rasismia ja vihapuhetta torjutaan. 

Myös järjestöjen toiminta on keskeisessä roolissa antisemitismin vastaisessa työssä. Tämänkin tilaisuuden järjestelyistä vastaava Holokaustin uhrien muisto ry ja muut kansalaistoimijat ansaitsevat siitä kiitoksen. Tillsammans jobbar vi för att Finland ska vara ett land fritt från rasism och antisemitism. 

Bästa åhörare, jag vill ännu en gång tacka er för inbjudan att hålla tal på denna viktiga tillställning.

Hyvät kuulijat, vielä pyydän saada kiittää siitä, että sain pitää tämän puheen tässä arvokkaassa tilaisuudessa.