Oikeusministeri Tuija Brax Takuu-Säätiön 20-vuotisjuhlassa

on ilo ja kunnia saada tänään onnitella 20 vuoden ikään ehtinyttä Takuu-Säätiötä!

Säätiö perustettiin parahiksi vuonna 1990, juuri kun talouslaman ukkospilvi yltyi suoranaiseksi trombiksi Suomen talouselämässä. Säätiö on historiansa aikana nähnyt – paitsi 1990-luvun alun syvän laman – myös sen jälkeisen taloudellisen nousun, vakauden, toisen taloudellisen laskun – ja nyt toivottavasti taas saamme todistaa uutta taloudellisten suhdanteiden nousua.

Kotitalouksien velkaongelmat seuraavat yleisen talouselämän syklejä viiveellä. Silloin, kun teollisuusjohtajat iltauutisissa kertovat nousun jo alkaneen, istutaan monella kotisohvalla tuskaisena ja maksetaan työttömyyden tai yrittäjän konkurssin aiheuttamaa laskua.

Kuvaavaa on, että esimerkiksi edellisen "suuren laman" jälkeen ulosottovelallisten huippuluku – yli puoli miljoonaa ulosottovelallista (512 585 velallista) - ajoittui vuoden 1994 loppuun. 1990-luvun alussa ulosottovelallisten määrä nousi vuosittain parikymmentä prosenttia edelliseen vuoteen nähden. – Toistaiseksi ulosottovelallisten määrä on onneksemme pysynyt puolessa mainitusta huippuluvusta (vuoden 2009 lopussa oli 242 000 ulosottovelallista).

Luottoyhteiskunnan rakenteet

Kotitalouksien velkaongelmat eivät seuraa vain yleisen talouselämän aaltoliikkeiden tahtia, vaan nykyaikaisen luottoyhteiskunnan rakenteet johtavat siihen, että kansalaiset velkaantuvat myös hyvinä aikoina.

Uusien luottotuotteiden, kuten pikaluottojen, laskelmoitu kohdentaminen on johtanut siihen, että velkaantumiskehityksellä on nykyisin osaksi myös oma logiikkansa irrallaan talouskehityksestä. Aivan tavatonta ei ole, että kuluttaja ottaa kulutusluottoja – mahdollisesti ison asuntolainan lisäksi – niin kauan kuin luottotiedot ovat kunnossa. Vasta maksuhäiriömerkintä katkaisee kierteen, mutta siinä vaiheessa velkaa saattaa tuloihin nähden olla jo kohtalokas määrä. Olisi erittäin tärkeää, että joulukuussa voimaan tulevan uuden sääntelyn mukaisesti luotonhakijalta tarkistettaisiin, kuinka paljon hänellä on aikaisempia luottoja.

Luottoyhteiskunnan rakennetekijöistä johtuva velkaantuminen merkitsee sitä, että yhteiskunnan on oltava koko ajan valmis tarjoamaan palveluita velkaongelmiin joutuneille. Joka hetki melkoinen osa kansalaisista on ulosotossa ja sieltä pois päästääkseen tarvitsee avukseen järjestelmiä, jotka auttavat neuvottelemaan ja rahoittamaan vapaaehtoisia sopimuksia – tietenkin tarvitaan myös "virallista" velkajärjestelyä ja viimekätisinä myös täydentäviä keinoja, kuten saatavan lopullista vanhentumista.

Takuu-Säätiön toiminta

Tarvitaan siis myös organisaatio, jonka toimialueena on se maasto, joka jää virallisen velkajärjestelyn ja luotonantajan ja luotonottajan keskinäisen toiminnan väliin.

Tässä tärkeässä välimaastossa toimii juuri Takuu-Säätiö. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksessä "Takuulla onnistuu – Takuu-Säätiön takaustoiminta velkojen järjestelykeinona vuosina 1991-2001" todettiin, että Takuu-Säätiö palvelee velallisia, joiden ongelmat ovat liian vaikeita selvitettäviksi luottosuhteen osapuolten kesken ja liian lieviä velkajärjestelyyn.

Nykyisessä luottoyhteiskunnassa, jossa luotonsaanti on helppoa ja jota lisäksi ravistelevat - kaikista vakauspyrkimyksistä huolimatta – taloudelliset suhdanteet, on siis aina oltava valppaana ja valmiina tarjoamaan palveluja - ja niin Takuu-Säätiö totisesti on ollutkin!

Arvoisa juhlayleisö, tiedättekö, mikä on 0800 9 8009? Se on Takuu-Säätiön maksuton, valtakunnallinen neuvontanumero, johon kansalaiset voivat soittaa joka arkipäivä – se on niin sanottu "velkalinja". Siihen voi säätiön verkkosivuilla olevan ohjeen mukaan:

"soittaa kaikkialta Suomesta maksutta ja keskustella nimettömänä erilaisista omista tai läheisten taloudellisiin ongelmiin liittyvistä asioista. Puheluihin vastaavat Takuu-Säätiön työntekijät. Keskusteluissa kartoitetaan maksuvaikeuksia ja kokonaisvelkatilannetta; tuloja ja menoja sekä maksukykyä kerrotaan eri velkojen järjestelykeinoista, sosiaalietuuksista ja taloudenhallintakeinoista selvitetään mahdollisuuksia Takuu-Säätiön takauksen saamiseen sekä tarpeen mukaan ohjataan hakemaan apua."

Tottahan toki nämä juhlapuheetkin ovat paikallaan näin syntymäpäivän kunniaksi – mutta kyllä ne todelliset tärkeät puheet käydään erilaisilla velkalinjoilla: Takuu-Säätiön puhelinneuvonnassa, kuntien talous- ja velkaneuvojien työhuoneissa, sosiaali- ja potilasasiamiesten vastaanotolla, sosiaalitoimessa, diakoniatyössä, päihde- ja mielenterveystyössä sekä monessa muussa ruohonjuuritason toiminnassa – me saamme oikeusministeriöön tulevista kansalaisyhteydenotoista vain kalpean aavistuksen siitä loputtomasta tuen, neuvonnan ja rahoituksen tarpeesta, joka kentällä vallitsee.

Oikeusministeriön toimet velkaongelmien hoitamiseksi

Arvoisat kuulijat, näin oikeusministerin näkökulmasta on paitsi syytä katsoa menneeseen ja arvostaa sitä valtavaa työtä, joka velkaongelmissa kamppailevien kansalaisten eteen on tehty, myös kääntää katse tulevaan.

Voidaan sanoa, että tällä kuluvalla ja edellisellä vaalikaudella ovat korostuneet velkaongelmia koskevan lainsäädännön uudistukset. Viime vaalikaudella vietiin loppuun konkurssilain uudistus ja säädettiin uusi ulosottokaari. Myös tällä vaalikaudella oikeusministeriössä on kääritty hihat ja tehty töitä ahkerasti. Olemme kiinnittäneet huomiota niin velkaantumisen syihin kuin seurausten hoitamiseen.

Velkaantumisen syihin olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa pikaluottoja koskevan lainsäädännön kautta. On säädetty luoton myöntämistä koskeva yökielto, on luotonhakijan tunnistamisvelvoite ja todellisen vuosikoron ilmoitusvelvoite. Joulukuun alusta on tulossa voimaan luotonantajan rekisteröitymisvelvoite sekä luotonantajan velvollisuus tarkistaa kuluttajan luottokelpoisuus, toisin sanoen velvollisuus arvioida, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa. Tällainen arviointi tulee tehdä riittävien tietojen perusteella ottaen huomioon luoton määrä ja muut olosuhteet.

Oikeusministeriössä seurataan tarkalla silmällä edellä mainittujen toimien riittävyyttä.

Olennaisena uudistuksena pidän myös korkolain 4 §:n muutosta. Sen mukaan kulutusluoton korkeaa korkokantaa vastaavaa viivästyskorkoa maksetaan enintään 180 vuorokauden ajan erääntymisestä. Näin estetään se, ettei korkea kulutusluoton korko ikään kuin jää "jauhamaan päälle" ja syventämään velallisen velkakriisiä entisestäänkin.

Tämän vuoden huhtikuun alussa tuli voimaan luottotietolain muutos, jonka mukaan lopullisesti vanhentuneet saatavat poistetaan luottotietorekisteristä. Tuhannet velat poistuivat rekisteristä, ja moni 1990-luvun alussa velkaantuneista sai sitä kautta luottotietonsa puhtaaksi.

Velkajärjestely

Velkajärjestelyn maksuohjelman normaalikestoa lyhennettiin kolmeen vuoteen elokuun alusta voimaan tulleella lainmuutoksella. Tällä pyrittiin hallituksen linjauksen mukaisesti nopeuttamaan niin sanottua fresh starttia. Velkajärjestely toimiikin tehokkaana "starttimoottorina" vaikeimmin velkaantuneille kansalaisille.

Senpä takia onkin tärkeää, ettei tämä moottori yski vaan toimii mahdollisimman tehokkaasti ja kitkatta.

Nykyinen, vuonna 1993 säädetty velkajärjestelylaki on ollut laman ja luottoyhteiskunnan syövereihin pudonneelle Suomelle pelastus – näin voidaan sanoa liioittelematta, kun otetaan huomioon, että noin 100 000 velkajärjestelyhakemusta on tehty lain voimaan tulon jälkeen, joista valtaosa on johtanut tai johtamassa velallisen taloudellisen tilanteen tervehdyttämiseen. Tämä lainsäädäntö valmisteltiin äärimmäisessä paineessa nopeasti, mutta silti ammattitaitoisesti 1990-luvun alussa. Siitä kiitos silloisille lainvalmistelijoille.

Velkajärjestelylakia on sittemmin jouduttu muuttamaan lukuisia kertoja aina kulloistenkin taloudellisten ja poliittisten vaatimusten mukaisesti. Kaikkea hyvääkin on huollettava, ja olenkin asettanut noin vuosi sitten työryhmän pohtimaan velkajärjestelylain uudistusta.

Siinä työssä tavoitteena on muun muassa menettelyn yksinkertaistaminen. Mieluusti näkisin, että ainakin hiukan pitemmällä aikajänteellä tämä tarkoittaisi – ei vain itse oikeudellisen menettelyn yksinkertaistamista – vaan myös konkreettisten työnkulkujen sujuvoittamista.

Ennen kaikkea talous- ja velkaneuvonnan, käräjäoikeuden ja ulosoton sähköisten asiointijärjestelmien rakentaminen ja yhteensopivuus toisi tehokkuutta menettelyyn. Myös tohtori Kirsti Rissasen selvityksessä, joka koskee talous- ja velkaneuvonnan toimivuutta ja kehittämistarpeita, tuodaan esiin sähköisen asioinnin merkitys.

Jos suinkin mahdollista, talous- ja velkaneuvonnan painopistettä tulisi mielestäni vyöryttää teknisluonteisesta avustamisesta kohti opastavaa ja kasvattavaa talous- ja velkaneuvontaa. Talous- ja velkaneuvonnan käytössä oleva sähköinen asiointijärjestelmä voisi edesauttaa neuvojien käsien vapautumista tällaiseen neuvontatyöhön. Velalliset ovat useassa yhteydessä tuoneet esiin henkilökohtaisen, nopeasti saatavan ja riittävän pitkäkestoisen neuvonnan merkityksen.

Vapaaehtoiset järjestelyt

Virallisen velkajärjestelyn hiomisen ohella – ja oikeastaan ensisijaisesti siihen nähden – tulevat tietenkin vapaaehtoiset velkasovinnot. Siinä toivoisin velkojapuolelta sovintohaluja. Vapaaehtoisiin sovintoihin ohjaa myös uusi kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:ssä oleva säännös hyvästä luotonantotavasta, joka tulee voimaan joulukuun alussa.

Sen mukaan luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti. Markkinointia ja muuta koskevien asianmukaisuusvaatimusten lisäksi edellytetään, että luotonantaja:

– antaa kuluttajalle maksuviivästystilanteissa tietoa ja neuvoja maksuvaikeuksien syntymisen tai syvenemisen estämiseksi ja maksukyvyttömyystilanteiden hoitamiseksi sekä

– että luotonantaja suhtautuu vastuullisesti maksujärjestelyihin.

Virallisen, käräjäoikeudessa käytävän velkajärjestelyn sijasta painopisteen tulisi olla nimenomaan vapaaehtoisissa järjestelyissä. Siihen tarvitaan vastuullisesti toimivia velkojia, talous- ja velkaneuvontaa – ja myös rahoittajia, kuten sosiaalista luototusta, ja rahoituksen takaajia, kuten Takuu-Säätiötä.

Lopuksi

Näen Takuu-Säätiön toiminnan myös tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen merkittävänä. Ei ole näköpiirissä, että luotonantoon liittyvät ongelmat häviäisivät itsestään "jonnekin" – kyllä ne pitää vain hoitaa – ja samalla kaikin keinoin pyrkiä siihen, että päiväkotien ja koulujen pihoilla nyt iloisena hyppelevät tulevat kuluttajamme kasvaisivat vastuullisiksi ja tiedostaviksi toimijoiksi luottomarkkinoille. Mitkään lait tai takaussitoumukset eivät muutoin riitä!

Työtä ylivelkaantumisen estämiseksi ja velkaantumisongelmien hoitamiseksi tulee tehdä koko yhteiskunnassa laajalla rintamalla. Tässä rintamassa Takuu-Säätiöllä on keskeinen paikkansa.

Vielä kerran parhaat onnentoivotukset Takuu-Säätiölle ja menestystä tärkeässä työssänne!