Osa EU-maista aikoo tiivistää yhteistyötään avioeroasioissa
Osa EU-maista aikoo yhtenäistää avio- ja asumuseroonsovellettavia lakejaan. Valtioneuvosto lähetti tänään eduskunnalle EU:n komission ehdotuksen, joka mukaan Bulgaria, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Unkari, Itävalta, Romania ja Slovenia valtuutettaisiin aloittamaan keskenään tiiviimpi yhteistyö avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla. Yhteistyöhön on tähän mennessä ilmoittaneet liittyvänsä myös Saksa, Belgia ja Latvia.
Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun EU:ssa toteutettaisiin niin sanottua tiiviimpää yhteistyötä rajatun jäsenmaajoukon kesken. EU:n neuvosto voi antaa luvan tiiviimmälle yhteistyölle perussopimukseen kirjattujen oikeudellisten edellytysten täyttyessä ja viimeisenä keinona, jos koko unioni ei pysty sopimaan jostakin asiasta kohtuullisessa ajassa. Lupa vaatii myös Euroopan parlamentin hyväksynnän. Tiiviimmän yhteistyön tulee kattaa vähintään yhdeksän jäsenvaltiota. Kukin jäsenvaltio voi halutessaan jättäytyä yhteistyön ulkopuolelle tai liittyä siihen myöhemmin.
Nyt tehdyn ehdotuksen taustalla on muutaman vuoden ajan valmisteilla ollut avioliiton purkamista kansainvälisissä tapauksissa koskeva ns. Rooma III-asetus, josta ei ole saavutettu jäsenmaiden yksimielisyyttä. Asetuksella oli tarkoitus säädellä tuomioistuimen toimivaltaa ja sovellettavan lain valintaa kansainvälisissä avioerotilanteissa.
Uuden asetusehdotuksen säännökset koskisivat vain sitä, mitä lakia soveltaen avioero tai asumusero kansainvälisessä erotilanteessa myönnetään.
Jos Suomi osallistuisi ehdotettuun tiiviimpään yhteistyöhön, kansainvälisessä avioeroasiassa sovellettavaa lakia koskevat periaatteet muuttuisivat huomattavasti ja joissakin tilanteissa suomalaisissa tuomioistuimissa saatettaisiin joutua soveltamaan jonkun muun maan avioliittolakia.
Suomessa avioeroa koskevassa asiassa sovelletaan tällä hetkellä aina Suomen lakia. Suomalainen avioerolainsäädäntö perustuu ajatukseen, että avioliitto tulee voida purkaa, jos kumpikin tai toinen puoliso asiaa perusteellisesti harkittuaan haluaa erota. Tätä ajatusta ei enää voitaisi täysimääräisestitoteuttaa, jos avioliiton purkamiseen tulisi sovellettavaksi vieraan valtion laki. Vieraan valtion lain mukaan avioeron saaminen saattaa edellyttää toisen puolison syyllisyyttä suhteen rikkoutumiseen tai sitä, että puolisot asuvat pitkään erillään.
Valtioneuvosto katsoo, ettei Suomen ole perusteltua osallistua tiiviimpään yhteistyöhön. Tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jääminen ei vaikuta Suomen kansalaisten tai Suomessa asuvien henkilöiden asemaan heidän hakiessaan avio- tai asumuseroa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvassa valtiossa. He voivat esimerkiksi sopia asetuksen mukaisesti Suomen lain soveltamisesta omassa avio- tai asumuserossaan, vaikka eroa käsiteltäisiinkin muualla kuin suomalaisessa tuomioistuimessa.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Markku Helin, puh. 09 1606 7665