Pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta neuvottelutulos

Sopimus sisältää yhteispohjoismaisen säännöksen saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutetusta henkilöstä. Yhteinen äänioikeussäännös vastaa Norjan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Suomen osalta äänioikeus täsmennetään kansallisessa lainsäädännössä seuraaviin, syksyllä 2019 pidettäviin saamelaiskäräjävaaleihin mennessä. Määritelmäasiaan tullaan siis ottamaan kantaa myöhemmin siinä vaiheessa, kun sopimusta tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön eli silloin kun saamelaiskäräjälakia ensi vuonna uudistetaan. 

Sopimus turvaa saamelaisten perustuslaillisen oikeuden oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Sopimus ei muuta maa- ja vesioikeuksia saamelaisten kotiseutualueella. Sopimuksen johdannossa todetaan, että sopimus turvaa, muttei muuta olemassa olevia oikeuksia saamelaisalueella. Sopimuksen voimaansaattamislaissa täsmennetään maa- ja vesioikeussäännöksiä. Saamelaisten osallistumismahdollisuuksia valtion maa- ja vesialueiden hoidon ja käytön suunnitteluun kehitetään Metsähallituksen yhteyteen perustetuissa kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella.

Sopimus korostaa saamelaisten perinteisten elinkeinojen merkitystä saamen kielelle, kulttuurille ja yhteiskuntaelämälle. Poronhoidon, kalastuksen, metsästyksen ja saamen käsityön (Duodji) ohella kulttuuriset ja luovat elinkeinot, turismi ja elinkeinojen nykyaikaiset harjoittamismuodot mainitaan sopimuksessa. Elinkeinoja koskevia säännöksiä täsmennetään kansallisesti sopimuksen voimaansaattamisen yhteydessä.

Lisätietoja:
ministerin erityisavustaja Leena Riekkola, puh. 02951 60375
OM / johtaja Johanna Suurpää, puh. 02951 50534
MMM / ylijohtaja Pentti Lähteenoja, puh. 02951 62485