Rikoksentorjuntaneuvosto: Yhteisöjen vahvistaminen auttaa kohtaamaan turvapaikanhakijat

Erilaiseen kulttuuriin saapuminen, epätietoisuus turvapaikkaprosessista sekä tekemisen ja työn puute saattavat aiheuttaa vastaanottokeskuksissa järjestyshäiriöitä ja jännitteitä. Kuntalaiset taas ovat huolissaan maahanmuuton mukana tulevasta rikollisuudesta. Rikoksentorjuntaneuvosto korostaa, että järjestöjen tekemällä lähityöllä voidaan lisätä turvallisuudentunnetta. Hyviä malleja ovat esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen yhteisö- ja ympäristötyö ja Suomen Pakolaisavun Naapuruussovittelu. Paikkakunnilla, joille vastaanottokeskuksia perustetaan, tarvitaan avointa keskustelua osapuolten välillä ja yhteisötyötä asumisyhteisöjen rakenteiden vahvistamiseksi.

Rikoksentorjuntaneuvosto painottaa kansalaisjärjestöjen, asukasliikkeiden ja asukasaktivismin mahdollisuuksia turvallisuuden edistämisessä. Monelta turvapaikanhakijalta puuttuvat sosiaaliset verkostot sekä perhe- ja työyhteisön tuki ja ohjaus. Asukasaktivismilla voidaan paikata puuttuvia verkostoja ja synnyttää yhteisöllisyyttä. Vanhojen ja uusien asukkaiden yhdessä tekeminen vähentää ennakkoluuloja ja parantaa turvallisuudentunnetta. Asukasaktivismilla ja vahvoilla paikallisyhteisöillä saattaa jopa olla keinoja ratkaista ristiriitoja maahanmuuttajien ja heihin epäluuloisesti suhtautuvien ryhmien välillä.

Lakien, sääntöjen, kielen ja kulttuurin tunteminen helpottaa maahantulijan pääsyä osaksi yhteisöä. Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski korostaa, että turvapaikanhakijoille tulee antaa tietoa suomalaisesta tasa-arvosta, kulttuurista, lainsäädännöstä ja yhteiskunnasta riittävän aikaisin.

Lisätietoja:
Rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski, puh. 02956 22405