Tietoon perustuvaa rikoksentorjuntaa edistetty 30 vuotta
Rikoksentorjuntaneuvoston 30-vuotisjuhlaseminaarissa jaettiin tänään ensimmäinen rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkinto. Palkinnolla neuvosto pyrkii korostamaan arviointitutkimuksen merkitystä. Palkinnon sai Mikko Aaltonen tutkimuksistaan, joissa on arvioitu rikesakkouudistuksen vaikutuksia yli- ja keskinopeuksiin.
Ajantasaisen ja kattavan tutkimustiedon laaja-alainen hyödyntäminen on korkeatasoisen rikoksentorjuntatyön perusta, toteaa neuvoston puheenjohtaja Sakari Melander. Tutkimustietoa tarvitaan niin yleisesti rikoksia ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä kuin tällaisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista.
Rikoksentorjuntaneuvosto perustelee palkinnon myöntämistä Aaltoselle tutkimusten metodologisella innovaatiolla ja lainsäädännön uudistushankkeiden arvioinnin tärkeydellä. Neuvosto korostaa, että lainsäädännön vaikutuksia pitää seurata mahdollisimman reaaliaikaisesti ja tuloksia pitää hyödyntää kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa.
Nykyään oikeusministeriössä johtavana asiantuntijana työskentelevä Mikko Aaltonen korosti puheessaan arviointitutkimuksen mahdollisuuksia.
– Erityisesti yksilötasoisiin rekisteriaineistoihin perustuva arviointitutkimus on lisääntynyt viime vuosina Pohjoismaissa. On tärkeää, että Suomessakin hyödynnetään laadukkaan tilastollisen vaikutustutkimuksen mahdollisuudet ja panostetaan tutkimusmenetelmien opetukseen. Samaan aikaan on pyrittävä siihen, että uskottavan vaikutustutkimuksen sallivia tutkimusasetelmia syntyy nykyistä enemmän ja satunnaistettujen koeasetelmien käyttöä edistetään mahdollisuuksien mukaan.
Lisäksi neuvosto jakoi opinnäytepalkinnon. Sen sai Chris Carling Helsingin yliopistosta sosiologian gradustaan (2019), joka on prosessiarvio Aggredin väkivaltatyöstä. Väkivaltarikollisuuden vähentäminen on rikoksentorjunnan keskiössä, ja uusintarikollisuutta vähentävistä ohjelmista tarvitaan arvioitua tietoa sekä prosessin että vaikuttavuuden osalta.
Rikoksentorjuntaneuvosto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asiantuntija- ja yhteistyöelin, joka suunnittelee ja toteuttaa toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi. Neuvostossa ovat edustettuina valtionhallinto, kunnat, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja kirkko. Nykyisen neuvoston kauden painopisteitä ovat rikoksentorjunnan tietopohjan vahvistaminen, paikallisen rikoksentorjuntatyön kehittäminen, rikoksentorjunnan arvioinnin edistäminen ja vuoteen 2020 voimassa olevan kansallisen rikoksentorjuntaohjelman ”Turvallisesti yhdessä” edistäminen ja seuraaminen.
Lisätietoa: vt. pääsihteeri Markus Alanko, [email protected], puh. 02951 50400.
Linkkejä:
Puheenjohtaja Sakari Melanderin blogikirjoitus
Mikko Aaltosen palkitut tutkimukset: Yli- ja keskinopeudet rikesakkojen korotuksen jälkeen osa 1 ja osa 2 (Valtioneuvoston kanslia 2017)