Toimikunta esittää ratkaisuja rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestämiseksi
Oikeusministeriön, sisäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettama uhripoliittinen toimikunta esittää loppuraportissaan, miten rikoksen uhrien tukipalvelut tulisi jatkossa järjestää. Toimikunta katsoo, että ratkaisulla saavutetaan EU:n uhridirektiivin ja Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen yleissopimuksen (ns. Istanbulin sopimus) edellyttämä rikoksen uhrin tukipalvelujen vähimmäistaso. Näiden kansainvälisten velvoitteiden myötä osa rikoksen uhrien tukipalveluista muuttuu lakisääteisiksi, jolloin vastuu niiden järjestämisestä ja rahoittamisesta siirtyy valtiolle.
Toimikunta esittää uhridirektiivin edellyttämien yleisten tukipalvelujen järjestämisvastuuta jatkossa oikeusministeriölle. Palvelujen rahoittamiseen voitaisiin käyttää muun muassa rikosuhrimaksun tuottoja, jotka kanavoitaisiin palveluja tuottaville toimijoille valtion budjetin kautta. Rikosuhrimaksua koskeva hallituksen esitys on hyväksytty eduskunnassa. Yleisten tukipalvelujen tuottajana toimisi ainakin alkuvaiheessa Rikosuhripäivystys.
- Pidän erittäin tärkeänä sitä, että huolehdimme rikoksen uhrin aseman vahvistamisesta. Toimikunnan ehdotuksen ja käyttöön otettavan rikosuhrimaksun myötä rikoksen uhrien pääsy yleisten tukipalvelujen piiriin paranee huomattavasti. Mielestäni on tarpeen, että myös järjestöjen toimintaedellytykset ja asiantuntemus turvataan, vaikka vastuu palvelujen rahoittamisesta on jatkossa ensisijaisesti valtiolla, toteaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Erityistukipalvelut sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalleUhridirektiivi edellyttää, että uhreille tarjotaan tai kehitetään erityistukipalveluita, jos niitä ei ole muuten julkisina tai yksityisinä palveluina tarjolla. Istanbulin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee järjestää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhreille riittävät turvakotipalvelut, ympärivuorokautinen auttava puhelinpalvelu sekä palveluja seksuaalisen väkivallan uhreille.
Turvakotipalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyi sosiaali- ja terveysministeriölle tämän vuoden alussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on pääasiallisessa vastuussa lain toimeenpanosta ja turvakotipalvelun kehittämisestä sellaiseksi, että se on valtakunnallisesti kaikkien palvelua tarvitsevien helposti saatavilla. Myös turvakotipaikkojen riittävästä määrästä tulee huolehtia. Toimikunta toteaa, että nykyinen paikkamäärä on puutteellinen. Määrää tulisi lisätä erityisesti alueilla, missä turvakotipalvelujen tarjonnan kattavuus on tällä hetkellä heikoin.
Toimikunta esittää seksuaalisen väkivallan uhreille suunnattujen palvelujen järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveysministeriölle, joka aikoo järjestää palvelut osana normaaleja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluita. Toimikunta katsoo, että seksuaalirikosten uhreille suunnattuja erityistukipalveluja tulee kehittää vastaamaan paremmin Istanbulin sopimuksen tavoitteita ja että palvelujen riittävästä rahoituksesta tulee huolehtia. Palvelujen kehittämisessä tulisi hyödyntää järjestöjen asiantuntemus.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhreille perustettavan auttavan puhelimen järjestämisvastuuta esitetään sosiaali- ja terveysministeriölle. Palvelun rahoittamiseen voitaisiin käyttää rikosuhrimaksun tuottoja. Palvelun tuottaminen olisi järjestöjen vastuulla, joilla on jo nyt auttavia puhelimia ja tätä kautta vaadittavaa kokemusta ja osaamista palvelun tuottamisesta.
- Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, johon hallitus on toimillaan puuttunut ja puuttuu jatkossakin. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on muistettava, että ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä on siis puhuttava säästöistä, ei ainoastaan menoerästä. Tarvitsemme myös asennemuutosta. Väkivaltaa ei pidä katsoa läpi sormien ja ajatella, että se on perheen sisäinen asia, johon muiden ei sovi puuttua, toteaa peruspalveluministeri Susanna Huovinen.
Käytäntöjen kehittäminen keskeistä rikoksen uhrin aseman parantamisessaToimikunta katsoo, että rikoksen uhrien tukipalvelujen rahoituksesta ja sisällöistä huolehtimisen lisäksi uhrin aseman parantamisessa keskeistä on toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen. Koulutuksesta ja viestinnästä huolehtiminen, uhrin ohjaaminen ja ohjautuminen tukipalveluihin, uhrin suojelutarpeen arviointi sekä uhrin kohtaamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen ovat asioita, joita tulee edistää yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kesken.
- Kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rikoksen uhrien palveluiden parantaminen oli yksi keskeisistä tavoitteista. Toimikunnan raportti näyttää tietä rikoksen uhrien tukipalveluiden rakenteellisista ratkaisuista, niiden rahoitusmalleista sekä antaa pohjaa keskusteluun uhripoliittisten kysymysten edistämiseen jatkossa. Esitetyillä toimenpiteillä tukipalveluiden tarjonta saatetaan uhrien tarpeita nykyistä paremmin vastaavaksi ja mahdollistetaan palveluiden kehittäminen sisällöllisesti, toteaa sisäministeri Päivi Räsänen.
Lisätietoja:
toimikunnan sihteerit, erikoissuunnittelija Elina Ruuskanen, puh. 02951 50418 ja neuvotteleva virkamies Mervi Sarimo OM, puh. 02951 50570,
sähköposti: [email protected]
neuvotteleva virkamies Heidi Manns-Haatanen, STM, puh. 02951 63346
sähköposti: [email protected]
ministeri Räsäsen erityisavustaja Sonja Falk, SM, puh. 02954 18835 ja
poliisitarkastaja Antti Simanainen, puh. +358 2954 88577
sähköposti: [email protected]