Työryhmä ehdottaa vainoamisen kriminalisointia ja lievennyksiä sananvapausrikoksiin
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa sananvapausrikosten muuttamista siten, että niiden soveltaminen olisi linjassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa. Työryhmä ehdottaa myös nykyistä parempaa suojaa vainoamisen kohteeksi joutuneelle ja henkilölle, jonka viestintärauhaa häiritään.
Rangaistuksia yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta lievennettäisiin
Työryhmä ehdottaa, että yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta tuomittavia rangaistuksia lievennetään ja rangaistavuuden alaa supistetaan. Uudistus korostaisi sananvapautta perusoikeutena. Suomen on todettu useassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisussa rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaa oikeutta sananvapauteen.
Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta voitaisiin tuomita sakkoa. Rangaistus törkeästä yksityiselämää koskevan tiedon levittämisestä ja törkeästä kunnianloukkauksesta olisi puolestaan sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Kunnianloukkausta ei enää pidettäisi törkeänä sillä perusteella, että teko on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville. Törkeissä tekomuodoissa kotietsintä olisi käytettävissä.
Uutta onmyös, että rikoksena ei pidettäisi yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Arviossa otettaisiin huomioon muun muassa ilmaisun sisältö, muoto ja toisten oikeudet. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut, että yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee olla painavat perusteet.
Kunnianloukkausrikokset ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevat rikokset olisivat asianomistajarikoksia. Valtakunnansyyttäjä voisi kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamista, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Sananvapausrikosten uudistaminen sisältyy hallitusohjelmaan.
Parempi suoja vainotuille
Rikoslakiin ehdotetaan uutta, vainoamisen kieltävää rangaistussäännöstä. Vainoamisen kriminalisointia edellyttää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus. Vaikka laitonta uhkaamista ja lähestymiskiellon rikkomista koskevat kriminalisoinnit jo suurelta osin kattavat yleissopimuksen velvoitteet, rangaistavuuden ala ei ole aukoton.
Vainoamiseen syyllistyisi henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Teko olisi asianomistajarikos, mutta syyttäjällä olisi syyteoikeus, jos vainoamiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä tai jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Suojaa häirintäviestinnältä parannettaisiin
Rikoslakiin lisättäisiin uusi viestintärauhan rikkomista koskeva rangaistussäännös, joka kattaisi lähtökohtaisesti kaikki viestintävälineisiin lähetettävät häirintäviestit. Tekoon syyllistyisi henkilö, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää toiselle viestejä tai soittaa niin, että teko on omiaan aiheuttamaan hänelle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Teko olisi asianomistajarikos, jonka rangaistuksena olisi sakkoa tai enintään 6 kuukautta vankeutta.
Säännös laajentaisi häirintäviestinnän rangaistavuutta kotirauhaa häiritsevästä puhelin- ja matkapuhelinhäirinnästä muihinkin viestintävälineisiin eikä rangaistavuus olisi enää sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen,
puh. 09 160 67653
ja sihteeri, lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala, puh. 09 1606 7707
s-posti: [email protected]