Selvitys: Summaaristen asioiden käsittely tulisi siirtää käräjäoikeuksilta ulosottoviranomaiselle
Selvitysmiehet ehdottavat summaaristen riita-asioiden siirtämistä käräjäoikeuksista ulosottoviranomaisen käsiteltäväksi. Summaarisiksi asioiksi kutsutaan lähinnä sellaisia riidattomia velkomisasioita, jotka käräjäoikeus voi ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Näiden asioiden käsittelytapaa tulisi samalla kehittää nykyistä yksinkertaisemmaksi sekä lisätä sähköistä asiointia.
- Summaaristen asioiden käsittelyn keskittäminen on osa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on löytää parhaiten sopiva käsittelyketju kullekin asialle. On tärkeää kohdistaa käräjäoikeuksien työpanos aidosti riitaisiin asioihin, joihin tarvitaan tuomioistuimen ratkaisu, korosti oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ottaessaan vastaan selvitysmiesten ehdotuksen.
Riidattomissa velkomisasioissa on kyse pääasiassa pienlainoista ja maksamattomista laskuista. Näiden asioiden määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Noin 80 prosentissa riidattomista velkomisasioista velkojana on perimisalalla toimiva yritys.
Käräjäoikeuksissa summaarisia asioita käsittelevät ja ratkaisevat käräjäsihteerit. Ratkaisu perustuu velallisen passiivisuuteen eli siihen, että velallinen ei riitauta velkojan vaatimusta. Mikäli asia riitautuu, se siirtyy tuomarin tai notaarin ratkaistavaksi.
Selvitysmiesten ehdotuksen mukaan velkoja ei hakisi enää käräjäoikeudelta tuomiota riidattomasta saatavasta, vaan ulosottoviranomainen hoitaisi asian käsittelyn alusta loppuun saakka. Ulosottoviranomainen antaisi velkojan vaatimuksen tiedoksi velalliselle ja vahvistaisi saatavan sekä koron ja kustannusten määrän. Ulosottoviranomainen toteaisi myös asian täytäntöönpanokelpoisuuden. Ennen täytäntöönpanoa velallisella olisi mahdollisuus maksaa saatava vapaaehtoisesti. Menettely on tällainen myös Ruotsissa.
Menettelyä uudistamalla ja päällekkäistä työtä poistamalla voitaisiin selvitysmiesten mukaan tehostaa summaaristen asioiden käsittelyä ja saavuttaa kustannussäästöjä. Ehdotettu menettely olisi nopea ja halpa sekä velkojalle että velalliselle. Velallisen oikeusturva ei uudistuksessa vaarantuisi, sillä hän voisi nykyiseen tapaan kiistää saatavan tai hakea takaisinsaantia. Näissä tapauksissa asian käsittely siirtyisi käräjäoikeuteen.
Selvitysmiehet toteavat, että ulosottoviranomaisen käsittelymaksun summaarisissa asioissa tulisi olla merkittävästi alhaisempi kuin käräjäoikeuden käsittelymaksu. Tämä ohjaisi velkojat käyttämään ulosottoviranomaisen vahvistusmenettelyä.
Tiedoksianto tavallisena kirjeenä mahdolliseksi
Selvitysmiehet ehdottavat myös tiedoksiannon helpottamista riidattomissa velkomisasioissa. Velalliselle toimitettaisiin haaste tai muu tiedoksianto ensisijaisesti tavallisena kirjeenä, jos saatavan pääoma on enintään 1 000 euroa. Myös kansalaisen asiointitiliä voitaisiin hyödyntää tiedoksiannossa.Vasta toissijaisesti käytettäisiin nykyisiä tiedoksiantotapoja eli tiedoksiannon toimittamista puhelimitse, haastemiehen viemänä tai postitse vastaanottotodistusta vastaan.
Tiedoksiantotoimintaan riidattomissa velkomisasioissa kuluu käräjäoikeuksien haastemiehiltä nykyisin noin 100 henkilötyövuotta. Tavallisen postitiedoksiannon mahdollistaminen vähentäisi haastemiestyötä arviolta puoleen nykyisestä.
Tiedoksiannon keventämisen vaikutuksia velallisen oikeusturvan kannalta lievennettäisiin pidentämällä velallisen takaisinsaantiaikaa kolmeen kuukauteen, kun nykyisin takaisinsaantia on haettava kuukauden kuluessa. Myös maksuhäiriömerkinnän syntymistä myöhennettäisiin.
Osa käräjäoikeuksien kansliahenkilöstöstä ulosottolaitokseen
Uudistuksen vaatimat lainsäädäntö- ja tietojärjestelmämuutokset olisi selvitysmiesten mukaan mahdollista toteuttaa niin, että summaariset asiat siirrettäisiin ulosottolaitokselle vuonna 2017. Ulosottolaitos päättäisi summaaristen asioiden käsittelyn tarkemmasta organisoinnista.Uudistuksen toteuttamisen yhteydessä osa summaarisia asioita hoitavista käräjäoikeuksien kansliahenkilöistä siirtyisi ulosottoviranomaisen palvelukseen. Haastemiehet jäisivät käräjäoikeuksiin hoitamaan tiedoksiantotehtäviä rikos- ja riita-asioissa.
Ulosottoviranomaisen vahvistamien saatavien kansainvälinen täytäntöönpano turvattaisiin siirtymävaiheessa säätämällä velkojalle mahdollisuus saattaa asia lisäksi käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Kaksinkertaisesta käsittelystä aiheutuvat ylimääräiset kulut jäisivät velkojan vahingoksi.
Lisätietoja:
johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen, Helsingin ulosottovirasto, puh. 02956 22610,
laamanni Antti Savela, Kemi-Tornion käräjäoikeus, puh. 050 3020 633,
hallitusneuvos Kari Liede, oikeusministeriö, puh. 02951 50210