Vihatekojen vastainen työ vaatii panostamista osaamisen tukirakenteisiin

Vihatekojen vaikutukset uhriin ovat moninaisia ja usein myös pitkäkestoisia. Vihateot ovat erityisen vahingollisia, koska yksittäinen teko toimii viestinä koko ryhmälle, johon uhri kuuluu.

Vihateoilla voi olla vaikutuksia esimerkiksi yleiseen turvallisuudentunteeseen, psyykkiseen terveyteen, sosiaalisen median käyttöön, viranomaisluottamukseen, työssäkäyntiin ja opiskeluun sekä ystävyyssuhteisiin, kertoo tänä vuonna oikeusministeriön julkaisema seurantaselvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin. 

”Viime vuosina on selvästi huomannut ilmapiirin koventuneen vähemmistöihin kuuluville ihmisille ja tämä on aiheuttanut sen, että varaudun koko ajan pahimpaan”, kommentoi yksi vastaaja seurantaselvityksessä. ”Liikkuessani julkisilla paikoilla olen jatkuvasti hälytystilassa ja valmiina puolustamaan itseäni tai jotakuta muuta.”

Seurantaselvityksen mukaan uhreista 70 prosenttia kertoi vihapuheen tai häirinnän vaikuttaneen yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Vuonna 2016 julkaistussa selvityksessä osuus oli 61 prosenttia.

Vihapuhetta ja häirintää kohdattiin vuonna 2022 yleisimmin internetissä ja toiseksi yleisimmin julkisilla paikoilla. Vuoden 2016 selvityksessä internet oli vasta toiseksi yleisin tapahtumapaikka. Yleisimmin vihapuhetta tai häirintää oli kohdattu kahdesta viiteen kertaan viimeisen 12 kuukauden akana. Noin kolmannes oli kohdannut sitä kerran kuussa tai useammin.

Vuonna 2022 30 prosenttia ilmoitti häirinnästä tai vihapuheesta jollekin taholle. Vaikka osuus on edelleen pieni, on selkeää kasvua havaittavissa: vuoden 2016 selvityksessä osuus oli 21 prosenttia. Yleisin syy ilmoittamatta jättämiselle oli se, ettei uhri uskonut, että asialle olisi tehty mitään. Vastaajista vain 35 prosenttia koki saaneensa tarpeeksi tukea häirinnästä tai vihapuheesta ilmoittaessaan.

Vihatekojen vaikutukset vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin

Vihateoissa uhri ei joudu teon kohteeksi sattumalta, vaan valikoituu uhriksi henkilökohtaisen ominaisuutensa tai oletetun ominaisuuden vuoksi. Vihatekojen aiheuttamat haitat eivät kohdistu vain yksilöön vaan laajempaan ihmisryhmään, johon uhri kuuluu tai hänen oletetaan kuuluvan. 

Vihateot ovat erityisen vahingollisia, koska yksittäinen teko toimii viestinä koko ryhmälle, johon teko kohdistuu. Tämä lisää uhrin pelkoa siitä, että hän voi valikoitua uhriksi myös toistamiseen.

Viharikosten yhteydessä käytetään englanninkielisessä keskustelussa käsitettä ”signal crime”, koska nämä rikokset lähettävät viestin koko ryhmälle, että sen jäsenet eivät ole tervetulleita ja tasavertaisia yhteiskunnan jäseniä.

Lisäksi vihateoilla ja vihapuheella on laajoja vaikutuksia demokraattisen yhteiskunnan perustaan vaikuttaessaan ihmisten halukkuuteen osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkiksi vihatekoja saamelaistaustansa vuoksi kokeneista lähes kolme neljäsosaa kertoi vihapuheen tai häirinnän vaikuttaneen yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen.

Miten vihatekoja voi torjua entistä tehokkaammin?

Seurantaselvitys osoittaa, että osaamisen vahvistamiselle vihatekojen torjunnassa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä tulee luoda riittävät tukirakenteet. Osaamista tulee vahvistaa systemaattisesti, suunnitelmallisesti ja koordinoidusti. Tämän vuoksi oikeusministeriön koordinoimassa Osaavat-hankkeessa suunnitellaan malli viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskukselle ja testataan keskuksen toimintoja.

Seurantaselvitys sisältää lukuisia suosituksia, joista yksi keskeinen liittyy matalan kynnyksen ilmoittamiskanavien kehittämiseen. Kanavat mahdollistaisivat uhreille kuulluksi tulemisen ja tuen piiriin pääsemisen. Tulokset osoittavat, että yksi keskitetty palvelu ei riitä, vaan monien eri toimijoiden tulisi ottaa tästä koppia niin viranomaispalveluissa, työelämässä kuin koulutuksessakin.

Jotta vähemmistöryhmien kokemaan häirintää ja vihapuhetta voidaan torjua ja ehkäistä nykyistä tehokkaammin, tarvitaan lisää viestintää ja tietoutta vihateoista ja niiden vaikutuksista sekä yhdenvertaisuudesta, ihmisoikeuksista ja eri vähemmistöryhmistä. Toimia verkossa tapahtuvaa häirintää ja vihapuhetta vastaan tulee toteuttaa aktiivisesti.

Vihatekoihin puuttumisessa ja niiden torjumisessa on kyse yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista, ja niihin puuttuminen on meistä jokaisen asia.

Lue lisää aiheesta:

”Olen jatkuvasti hälytystilassa” – Vihatekojen vaikutukset vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin -julkaisu

Kirjoittajat