Anna Kiiskinen: Uuden kansalliskielistrategian valmistelu käyntiin vauhdilla

Julkaisupäivä 25.6.2020 13.04 Blogit OM

Oikeusministeriössä on käynnissä pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan sisältyvä uuden kansalliskielistrategian valmistelu. Strategian avulla on tarkoitus turvata Suomen kansalliskielten, eli suomen ja ruotsin asema. Käytännössä turvataan esimerkiksi yhtäläiset oikeudet saada palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi ja pyritään löytämään ratkaisuja kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteisiin.

Uusi kansalliskielistrategia on osa hallitusohjelman kielipoliittisia uudistuksia, joihin kuuluu myös hallituksen kielipoliittinen ohjelma ja kieli-ilmapiirin parantamiseen tähtäävä hanke.

Strategiatyön ytimessä on haasteiden tunnistaminen ja tehokkaiden toimenpiteiden kehittäminen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Apuna strategiatyössä on dialoginen verkkoalusta, johon kerätään näkemyksiä  haasteista, joita suomen ja ruotsin käyttöön arkielämässä liittyy. Verkkoaivoriihen kautta niin viranomaiset, asiantuntijat, sidosryhmät kuin kansalaisetkin ovat voineet pohtia, miltä suomen ja ruotsin kielten tulevaisuus Suomessa näyttää. Verkkoaivoriihessä esiin tulleet aiheet otetaan mukaan strategian jatkovalmisteluun.

Verkkoaivoriihen antia tähän mennessä

Verkkoaivoriihi avattiin 25.5. ja siihen on 24.6. mennessä osallistunut noin 1200 henkilöä. Tähänastisista  vastauksista nousee esiin kolme pääasiallista teemaa.

Ensimmäinen teema koskee  palveluiden saatavuutta omalla kielellä. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus omalla kielellä koetaan  tärkeäksi, mutta myös muu asiointi viranomaisen kanssa tulisi olla mahdollista omalla kielellä. Digitalisaatio voi tukea kielellistä saavutettavuutta, mutta siihen liittyy myös haasteita, jos digipalveluilla pyritään liikaa korvaamaan henkilökohtaista kontaktia.

Toinen verkkoaivoriihessä esiin noussut teema koskee kunnioitusta, asenteita ja yhteistyötä kieliryhmien välillä. Verkkoaivoriihen selkeä viesti on, että tarvitaan lisää yhteistyötä ja vähemmän kielirajoja. Keskustelussa peräänkuulutetaan positiivista asennetta, jotta kaikki uskaltaisivat puhua myös toista kansalliskieltä

Kolmas teema liittyy huoleen kansalliskielten käyttöalan kaventumisesta. Erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän kielenä molempien kansalliskielten asema herättää huolta englannin kielen vahvistuneen aseman johdosta.

Verkkoaivoriihestä on saatu myös monia positiivisia ehdotuksia uuteen kansalliskielistrategiaan. Moni kokee tärkeäksi asenteiden ja kulttuurin muutoksen: molempien kansalliskielten käyttö yhdessä ja erikseen tulisi olla luontevaa, eikä valintaa käyttää jompaakumpaa eri tilanteissa tulisi katsoa pahalla. Uudessa strategiassa tulisi kannustaa kieliryhmien väliseen vuorovaikutukseen nuoresta iästä lähtien ja raja-aitoja tulisi purkaa kotikielenään ruotsia ja suomea puhuvien väliltä.

Vielä mahdollisuus osallistua verkkoaivoriiheen

Verkkoaivoriihi on auki kesäkuun loppuun saakka ja siihen voi osallistua täällä.

Seminaaritilaisuus verkossa

Oikeusministeriö järjesti 16.6. seminaaritilaisuuden, jossa pohdittiin uuden kansalliskielistrategian sisältöä mm. verkkoaivoriihessä esiin tulleiden mielipiteiden ja ideoiden perusteella. Seminaarin avasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka puheenvuorossaan korosti, että voimme olla ylpeitä suomalaisesta kulttuurista ja identiteetistä ja Suomessa puhutuista kielistä. Ministeri Henriksson piti tärkeänä, että kansalliskieliämme ei aseteta strategiaprosessissa vastakkain, vaan että uuden kansalliskielistrategian laatimisessa hyödynnetään Suomen pitkää historiaa ja kokemusta kielten rinnakkaiselosta.

Seminaarin pienryhmätyöskentelyn tuloksena saatiin yli 100 uutta ehdotusta strategian jatkovalmisteluun.

Työ jatkuu syksyllä

Koronaepidemiasta johtuen strategiaprosessin suunnitelmat ja aikataulut ovat muuttuneet alkuperäisestä. Koska fyysisiä tapaamisia ei voitu järjestää, verkkoaivoriihestä tuli yhä tärkeämpi väline ajatusten ja mielipiteiden keräämiseksi. Koronasta johtuen myös seminaari 16.6. järjestettiin verkkotilaisuutena.  

Syksyllä on tarkoitus jatkaa strategian valmistelua järjestämällä alueellisia tai temaattisia tilaisuuksia sekä strategisia dialogeja sidosryhmien kanssa. Myös näissä tilaisuuksissa hyödynnetään verkkoaivoriihestä saatuja vastauksia ja ideoita. Koronatilanteesta riippuen ministeriöllä on valmius siirtää nämä tilaisuudet verkkoon. 

---

Kirjoittaja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolla itsehallinto ja yhdenvertaisuus –yksikössä.

 

 

Anna Kiiskinen: Beredningen av en ny nationalspråksstrategi har startat med besked

 

Vid justitieministeriet pågår beredningen av en ny nationalspråksstrategi i enlighet med regeringsprogrammet för statsminister Sanna Marins regering. Syftet med strategin är att trygga finskans och svenskans ställning som nationalspråk i Finland. I praktiken innebär detta till exempel att man tryggar lika rättigheter att få service på både finska och svenska och att man söker lösningar på utmaningarna i tillgodoseendet av de språkliga rättigheterna.

Den nya nationalspråksstrategin är en del av regeringsprogrammets språkpolitiska reformer, till vilka också hör regeringens språkpolitiska program och ett projekt för att förbättra språkklimatet.

Kärnan i strategiarbetet är att identifiera utmaningar och att utveckla effektiva åtgärder för att trygga de språkliga rättigheterna. Som hjälp i strategiarbetet finns en dialogplattform på webben där man samlar synpunkter på de utmaningar som påträffats i användningen av finska och svenska i vardagen. Den virtuella idéstormen är öppen för myndigheter, sakkunniga, intressentgrupper och medborgare som vill fundera på framtiden för finskan och svenskan i Finland. De teman som lyfts fram i den virtuella idéstormen tas med i den fortsatta beredningen av strategin.

Idéer och uppslag i den virtuella idéstormen

Den virtuella idéstormen öppnades den 25 maj och fram till den 24 juni har cirka 1 200 personer deltagit i den. Hittills har tre huvudteman lyfts fram i svaren.

Det första temat handlar om tillgången till tjänster på det egna språket. I synnerhet tillgången till social- och hälsotjänster på det egna språket upplevs som viktig, men också andra kontakter med myndigheterna bör vara möjliga på det egna språket. Digitaliseringen kan stödja den språkliga tillgängligheten, men den innebär också utmaningar, om de digitala tjänsterna ersätter en för stor del av den personliga kontakten.

Ett annat tema som lyftes fram i idéstormen på webben är respekt, attityder och samarbete mellan språkgrupperna. Ett tydligt budskap från idéstormen är att det behövs mer samarbete och färre språkgränser. I diskussionen efterlyses en positiv attityd för att alla ska våga tala också det andra nationalspråket.

Det tredje temat handlar om oron över att användningsområdet för nationalspråken krymper. I synnerhet inom utbildning, forskning och näringsliv väcker bägge nationalspråkens ställning oro på grund av att engelskan fått allt starkare fotfäste.

Idéstormen på webben har också gett många värdefulla förslag till den nya nationalspråksstrategin. Många tycker att det är viktigt att förändra attityderna och kulturen: det bör vara naturligt att använda båda nationalspråken tillsammans och var för sig, och det ska vara okej att välja att använda någondera av dem i olika situationer. I den nya strategin bör man uppmuntra växelverkan mellan språkgrupperna ända från unga år och avveckla skrankorna mellan dem som talar svenska och finska som hemspråk.

Den virtuella idéstormen är fortfarande öppen

Den virtuella idéstormen är öppen till slutet av juni och man kan delta i den här.

Digitalt seminarium

Justitieministeriet ordnade den 16 juni ett seminarium där man diskuterade innehållet i den nya nationalspråksstrategin bl.a. utifrån åsikter och idéer som framkommit i den virtuella idéstormen. Seminariet öppnades av justitieminister Anna-Maja Henriksson, som i sitt anförande betonade att vi kan vara stolta över den finländska kulturen och identiteten och över de språk som talas i Finland. Minister Henriksson ansåg det vara viktigt att våra nationalspråk inte ställs mot varandra i strategiprocessen, utan att man vid utarbetandet av den nya nationalspråksstrategin utnyttjar Finlands långa historia och erfarenhet av språkens samexistens.

Seminariets arbete i smågrupper resulterade i över 100 nya förslag för den fortsatta beredningen av strategin.

Arbetet fortsätter på hösten

På grund av coronaepidemin har strategiprocessens planer och tidschema ändrats. Eftersom fysiska möten inte har kunnat ordnas blev idéstormen på webben ett allt viktigare verktyg för att samla in tankar och åsikter. På grund av coronautbrottet ordnades också seminariet den 16 juni på webben.

Det är meningen att beredningen av strategin ska fortsätta på hösten med regionala eller tematiska tillställningar samt strategiska dialoger med intressentgrupper. Också vid dessa utnyttjas svaren och idéerna från den virtuella idéstormen. Beroende på hur coronasituationen utvecklas har ministeriet beredskap att vid behov överföra tillställningarna till nätet.

---

Skribenten arbetar som konsultativ tjänsteman vid enheten för självstyrelse och jämlikhet vid justitieministeriets avdelning för demokrati och offentlig rätt.

Lisää kommentteja