Anna Kiiskinen: Uuden kansalliskielistrategian valmistelu käyntiin vauhdilla

Julkaisupäivä 25.6.2020 13.04 Blogit OM

25.6.2020       fi | sv

Oikeusministeriössä on käynnissä pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan sisältyvä uuden kansalliskielistrategian valmistelu. Strategian avulla on tarkoitus turvata Suomen kansalliskielten, eli suomen ja ruotsin asema. Käytännössä turvataan esimerkiksi yhtäläiset oikeudet saada palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi ja pyritään löytämään ratkaisuja kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteisiin.

Uusi kansalliskielistrategia on osa hallitusohjelman kielipoliittisia uudistuksia, joihin kuuluu myös hallituksen kielipoliittinen ohjelma ja kieli-ilmapiirin parantamiseen tähtäävä hanke.

Strategiatyön ytimessä on haasteiden tunnistaminen ja tehokkaiden toimenpiteiden kehittäminen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Apuna strategiatyössä on dialoginen verkkoalusta, johon kerätään näkemyksiä  haasteista, joita suomen ja ruotsin käyttöön arkielämässä liittyy. Verkkoaivoriihen kautta niin viranomaiset, asiantuntijat, sidosryhmät kuin kansalaisetkin ovat voineet pohtia, miltä suomen ja ruotsin kielten tulevaisuus Suomessa näyttää. Verkkoaivoriihessä esiin tulleet aiheet otetaan mukaan strategian jatkovalmisteluun.

Verkkoaivoriihen antia tähän mennessä

Verkkoaivoriihi avattiin 25.5. ja siihen on 24.6. mennessä osallistunut noin 1200 henkilöä. Tähänastisista  vastauksista nousee esiin kolme pääasiallista teemaa.

Ensimmäinen teema koskee  palveluiden saatavuutta omalla kielellä. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus omalla kielellä koetaan  tärkeäksi, mutta myös muu asiointi viranomaisen kanssa tulisi olla mahdollista omalla kielellä. Digitalisaatio voi tukea kielellistä saavutettavuutta, mutta siihen liittyy myös haasteita, jos digipalveluilla pyritään liikaa korvaamaan henkilökohtaista kontaktia.

Toinen verkkoaivoriihessä esiin noussut teema koskee kunnioitusta, asenteita ja yhteistyötä kieliryhmien välillä. Verkkoaivoriihen selkeä viesti on, että tarvitaan lisää yhteistyötä ja vähemmän kielirajoja. Keskustelussa peräänkuulutetaan positiivista asennetta, jotta kaikki uskaltaisivat puhua myös toista kansalliskieltä

Kolmas teema liittyy huoleen kansalliskielten käyttöalan kaventumisesta. Erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän kielenä molempien kansalliskielten asema herättää huolta englannin kielen vahvistuneen aseman johdosta.

Verkkoaivoriihestä on saatu myös monia positiivisia ehdotuksia uuteen kansalliskielistrategiaan. Moni kokee tärkeäksi asenteiden ja kulttuurin muutoksen: molempien kansalliskielten käyttö yhdessä ja erikseen tulisi olla luontevaa, eikä valintaa käyttää jompaakumpaa eri tilanteissa tulisi katsoa pahalla. Uudessa strategiassa tulisi kannustaa kieliryhmien väliseen vuorovaikutukseen nuoresta iästä lähtien ja raja-aitoja tulisi purkaa kotikielenään ruotsia ja suomea puhuvien väliltä.

Vielä mahdollisuus osallistua verkkoaivoriiheen

Verkkoaivoriihi on auki kesäkuun loppuun saakka ja siihen voi osallistua täällä.

Seminaaritilaisuus verkossa

Oikeusministeriö järjesti 16.6. seminaaritilaisuuden, jossa pohdittiin uuden kansalliskielistrategian sisältöä mm. verkkoaivoriihessä esiin tulleiden mielipiteiden ja ideoiden perusteella. Seminaarin avasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, joka puheenvuorossaan korosti, että voimme olla ylpeitä suomalaisesta kulttuurista ja identiteetistä ja Suomessa puhutuista kielistä. Ministeri Henriksson piti tärkeänä, että kansalliskieliämme ei aseteta strategiaprosessissa vastakkain, vaan että uuden kansalliskielistrategian laatimisessa hyödynnetään Suomen pitkää historiaa ja kokemusta kielten rinnakkaiselosta.

Seminaarin pienryhmätyöskentelyn tuloksena saatiin yli 100 uutta ehdotusta strategian jatkovalmisteluun.

Työ jatkuu syksyllä

Koronaepidemiasta johtuen strategiaprosessin suunnitelmat ja aikataulut ovat muuttuneet alkuperäisestä. Koska fyysisiä tapaamisia ei voitu järjestää, verkkoaivoriihestä tuli yhä tärkeämpi väline ajatusten ja mielipiteiden keräämiseksi. Koronasta johtuen myös seminaari 16.6. järjestettiin verkkotilaisuutena.  

Syksyllä on tarkoitus jatkaa strategian valmistelua järjestämällä alueellisia tai temaattisia tilaisuuksia sekä strategisia dialogeja sidosryhmien kanssa. Myös näissä tilaisuuksissa hyödynnetään verkkoaivoriihestä saatuja vastauksia ja ideoita. Koronatilanteesta riippuen ministeriöllä on valmius siirtää nämä tilaisuudet verkkoon. 

---

Kirjoittaja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosastolla itsehallinto ja yhdenvertaisuus –yksikössä.

Lisää kommentteja