Blogit

Jari Lindström: Pohjoismainen saamelaissopimus yhden askeleen eteenpäin

Julkaisupäivä 22.12.2016 11.21 Blogit OM

Jari Lindström: Pohjoismainen saamelaissopimus yhden askeleen eteenpäin

 fi | sv

Saamelaiset on alkuperäiskansa, joka asuu neljän valtion alueella. Näistä maista kolme – Norja, Ruotsi ja Suomi – ovat jo usean vuoden ajan neuvotelleet pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Myös näiden maiden saamelaiskäräjät ovat olleet edustettuina valtuuskunnissa.

Saamelaisten kielen ja kulttuurin säilymisen kannalta on tärkeää, että pohjoismainen yhteistyö toimii näissä asioissa mahdollisimman hyvin. Sopimusneuvottelun tavoitteena onkin ollut mahdollistaa saamen kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän säilyttäminen.

Neuvotteluvaltuuskuntien kesken on nyt saatu aikaan neuvottelutulos. Teknisen tekstitarkistuksen jälkeen lähdetään sen pohjalta viemään ratifiointia eteenpäin ensi vuoden aikana. Ennen ratifiointia tullaan tarkastamaan, että sopimusluonnos ja Suomen kansallinen lainsäädäntö vastaavat toisiaan. Tässä tarkasteluvaiheessa tullaan saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä mm. säätämään siitä, minkä määritelmän pohjalta hakeudutaan jatkossa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Perustuslain mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Selvää on, että saamelaiskäräjälain uudistuksesta tullaan neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa sekä kuulemaan laajasti myös muita tahoja, joita asia kiinnostaa. Hallitus tulee tämän prosessin pohjalta laatimaan esityksen tarvittavista uudistuksista eduskunnalle.

Tässä vaiheessa on vaikeaa ennustaa pohjoismaisen sopimuksen ratifiointiprosessin aikataulua. Saamelaiskäräjälain uudistus olisi kuitenkin tärkeää saada voimaan hyvissä ajoin ennen vuonna 2019 pidettäviä seuraavia saamelaiskäräjävaaleja.

Saamelaisasiat ovat olleet viime vuosina vaikeita, ja ristiriitoja on syntynyt. Toivon, että kun saamme ajankohtaisia asioita eteenpäin ja ongelmia aiheuttaneita kysymyksiä ratkaistua, voimme samalla luoda pohjaa sovinnon rakentamiselle. Riitely ja vihainen puhe tuskin on kenenkään toiveena – saamelaisasioissa tai muutenkaan.

_________________________

Kirjoittaja on oikeus- ja työministeri.