Työryhmä ehdottaa promillerajan alentamista ammattimaisessa vesiliikenteessä
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että vesiliikennejuopumuksen promillerajaa lasketaan ammattimaisessa vesiliikenteessä nykyisestä yhdestä promillesta puoleen promilleen. Muita promillerajamuutoksia työryhmä ei ehdota. Työryhmä toteaa vesiliikenteen turvallisuuden veneilyn lisääntymisestä huolimatta parantuneen.
Uudistus koskisi kaikkea Suomen aluevesillä liikkuvaa ammattimaista rahti- ja henkilöliikennettä. Sillä, onko alus merkitty alusrekisteriin, ei olisi merkitystä. Alempaa promillerajaa edellytettäisiin myös ulkomaisia, ammattimaisessa vesiliikenteessä olevia aluksia ohjailevilta henkilöiltä. Uudet säännökset koskisivat lisäksi aluksen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä toimivia.
Tyyppiesimerkki ammattiliikenteestä on lastin ja matkustajien kuljettaminen, mutta uudet säännökset koskisivat myös esimerkiksi hinaajia ja jäänmurtajia samoin kuin tutkimusaluksia, meripelastusaluksia ja poliisiveneitä.
Ammattiliikenteessä käytetään yleensä muuta vesiliikennettä isompia aluksia tai veneitä tai kuljetetaan ulkopuolisia henkilöitä. Liikenteen harjoittajalla on myös korostunut velvollisuus huolehtia ja vastata toisten turvallisuudesta.
Soutuveneet on nykyisin rajattu ruorijuopumussäännösten ulkopuolelle. Niihin rinnastettaisiin jatkossakin optimistijollat ja muut pienet jollat. Säännöksiä ehdotetaankuitenkin kiristettäviksi niin, että yleinen promillen ruorijuopumusraja koskisi jatkossa myös suuria ja nopeita purjejollia.
Vesiliikennejuopumuksen yleinen promilleraja säilyisi siis ennallaan. On syytä korostaa, että rikos täyttyy jo alemmalla promillemäärällä, jos veneen kuljettajan suorituskyky on huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Tällaisessa tilanteessa myös aluksen ohjaaminen huumeiden vaikutuksen alaisena on rangaistavaa.
Työryhmän mukaan tällaiselle sääntelylle on aito tarve, vaikka säännöksiä ei käytännössä usein sovelletakaan. Tilanteissa, joissa alusta ohjanneen havaitaan nauttineen alkoholia, tulisi käytäntöjä kehittää niin, että suorituskyvyn heikentymiseen kiinnitetään jatkossa nykyistä enemmän huomiota. Tiedotuksessa ja alan koulutuksessa tulisi nykyistä enemmän painottaa sitä, että myös selvästi alle yhden promillen humalatila voi johtaa langettavaan tuomioon. Sangen tuore esimerkki on julkisuudessakin esillä ollut tuomio, jossa veneilijän humalatila oli 0,6 promillea.
Muille vaaraa aiheuttava toiminta vesiliikenteessä voi tulla rangaistavaksi myös liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Huumausaineen käyttö vesiliikenteessä on rangaistavaa huumausaineen käyttörikoksena.
Työryhmän käytössä on ollut selvitys, josta voitiin todeta, että rangaistuskäytäntö on suhteellisen johdonmukaista eikä erityisiä lainsäädännön korjaustarpeita ole.
Työryhmän näkemyksen mukaan pelastusliivien käytön laajentaminen edistäisi tehokkaasti vesiliikenneturvallisuutta. Mahdollinen pelastusliivin käyttöä koskeva uudistus jää liikenne- ja viestintäministeriön harkittavaksi.
Ehdotukseen liittyy kaksi eriävää mielipidettä. Kaksi työryhmän jäsentä haluaisi laskea vesiliikennejuopumuksen promillerajan yhdestä 0,5 promilleen. He halusivat, että aluksen kuljettajaa rangaistaan huumausaineen käyttörikoksen lisäksi aina myös vesiliikennejuopumuksesta.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen, puh. 09 160 67653
s-posti: etunimi.sukunimi(at)om.fi