Työryhmä ehdottaa: Vankilasta vapautuvien tehostettu riskinarviointi ja valvonta ehkäisemään väkivaltarikosten uusimista

- Kaikki mahdollisuudet väkivaltarikosten vähentämiseksi tulee perusteellisesti selvittää. Työryhmä on ansiokkaasti selvittänyt keinoja, joilla vankien vakavien väkivaltarikosten uusimisriskiä voitaisiin vähentää sekä vankilassa rangaistuksen täytäntöönpanon aikana että valvonnassa vapautumisen jälkeen, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ottaessaan vastaan työryhmän mietinnön.

Vankeusajan jälkeinen valvonta olisi erityisen tarpeellista niille, jotka ovat toistuvasti syyllistyneet vakaviin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin ja jotka on todettu riskin arvioinnissa erittäin vaarallisiksi. Tähän ryhmään kuuluvat vapautuvat vankilasta vasta suoritettuaan tuomitun rangaistusajan kokonaan. Nykyisin heillä ei ole lainkaan vankeusajan jälkeistä valvontaa.

Nykysäännösten mukaan tähän ryhmään kuuluva vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut viisi kuudesosaa rangaistusajasta, jos häntä ei enää ole pidettävä erittäin vaarallisena. Lähes aina vanki on kuitenkin todettu edelleen erittäin vaaralliseksi, eikä häntä ole voitu päästää ehdonalaiseen vapauteen.

Työryhmä ehdottaa uutta järjestelmää, jossa vaaralliseksi todettu rikoksenuusija joutuisi aina valvontaan määräaikaisen vankeusrangaistuksen jälkeen. Ehdonalaisen vapautumisen mahdollisuutta ei olisi. Valvonnan suunnittelussa käytettäisiin vankeusaikana tehtyä arviota väkivaltarikoksen uusimisriskistä.

Ehdotettu valvonta kestäisi 2 vuotta. Valvontamääräyksiin voisivat kuulua päihteettömyys ja sitä tukeva, rikoksen uusimista ehkäisevä lääkitys, tiettyjen lääkeaineiden käyttökielto sekä liikkumisen sähköinen valvonta. Järjestelmässämme uusi tiettyjen lääkeaineiden käyttökielto tarkoittaisi käytännössä yleensä bentsodiatsepiinien kieltoa, koska kyseisten lääkeaineiden ja alkoholin yhteisvaikutus voi aiheuttaa väkivaltaista käytöstä. Työryhmä painottaa myös riittävän päihdekuntoutuksen ja valvottavan henkilökohtaisen tukemisen merkitystä.

Koko rangaistusajan suorittavia oli vankiloissa kesäkuun alussa 34. Heistä vapautuu muutamia vuosittain.

Uusimisriskin arviointi nykyistä laajemmalle joukolle

Koko rangaistusta vankilassa suorittavien ja elinkautisesta vankeudesta vapautuvien uusimisriskiä arvioidaan nykyään eri vaiheissa rikosprosessia ja rangaistuksen täytäntöönpanoa.

Työryhmän mielestä myös kaikkien väkivalta- ja seksuaalirikoksia toistuvasti tehneiden uusimisriski olisi järjestelmällisesti arvioitava vankeuden aikana. Lisäksi arviointi tulisi laajentaa koskemaan ensikertalaisiakin tappoon tai murhaan syyllistyneitä. Riskiarvio pohjautuisi vankeusaikana kertyneeseen tietoon ja erityisten arviointimenetelmien käyttöön.

Ehdonalaisen vapauden tiukentaminen mahdolliseksi

Jos vaara rikoksen uusimisesta todetaan riskiarvion perusteella suureksi, vanki voitaisiin määrätä tiukennettuun ehdonalaisvalvontaan. Siihen voisivat kuulua edellä mainitut valvontamääräykset.

Rikosseuraamuslaitoksenselvityksen mukaan arvioinnin piiriin kuuluvia ehdonalaiseen vapautumassa olevia vankeja olisi vuosittain 750-800. Heistä noin viidesosa eli 150 tulisi tiukennettuun valvontaan. Arvioinnin tehostaminen ja tiukennettu valvonta edellyttäisivät Rikosseuraamuslaitokselle lisäresursseja.

Työryhmä katsoo myös, että vankiloissa tulisi lisätä ja tehostaa päihdekuntoutusta sekä uusintarikollisuutta vähentäviä toimintaohjelmia erityisesti korkean riskin vangeille.

- Nykyistä tarkempi riskinarviointi väkivalta- ja seksuaalirikosten uusijoille on hyvin perusteltu. Meillä on myös vahvat perusteet uskoa, että uusintarikollisuutta vähentävillä toimintaohjelmilla ja valvonnan tehostamisella voidaan estää vakavia väkivaltarikoksia, ministeri Henriksson sanoi.

Vangin vapautumisesta ilmoitettaisiin poliisille

Työryhmä ehdottaa myös, että kaikkien väkivalta- ja seksuaalirikosten uusijoiden sekä henkirikoksista tuomittujen vapautumisesta ilmoitettaisiin poliisille. Tiedoista voisi olla hyötyä, jos vapautunut on joutunut poliisin kanssa tekemisiin esimerkiksi häiriökäyttäytymisensä vuoksi ja rikosten uusimisriski on todennäköisesti noussut.

Nykyään poliisille ilmoitetaan vain vangin sijoittamisesta valvottuun koevapauteen. Muulla tavoin vapautuvista poliisi ei saa automaattisesti tietoa.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Jarmo Littunen, puh. 02951 50582
työryhmän sihteeri, suunnittelija Tuuli Herlin, puh. 050 454 3034
sähköposti: [email protected]

Työryhmän mietintö