Edunvalvojien velvoitteisiin täsmennyksiä

Tavoitteena on helpottaa erityisesti läheisensä edunvalvojana toimivien työtä. Tavoitteena on myös vähentää holhousviranomaisten omaa työtä ja turvata työvoiman riittävyyttä, sillä edunvalvontapalveluiden tarve kasvaa koko ajan.

Työryhmä ehdottaa lainmuutoksia, joilla lisättäisiin mahdollisuuksia myöntää vapautuksia tai helpotuksia edunvalvojien velvollisuuteen antaa ns. vuositili. Vapautus tai tilikauden pidennys voitaisiin myöntää muun muassa silloin, kun edunvalvonnassa olevan varat on sijoitettu sellaiselle ehdolliselle pankkitilille, josta varoja ei voi siirtää ilman holhousviranomaisen suostumusta.

Kaikkiaan rekisteröityjä edunvalvontoja on tällä hetkellä noin 63 000, joista noin 48 000 koskee täysi-ikäisiä ja noin 15 000 alaikäisiä. Useimmiten alaikäisen edunvalvojana toimii lapsen vanhempi. Myös hänellä on vuosittainen tilivelvollisuus, jos edunvalvonta on rekisteröity. Alaikäisen edunvalvonta merkitään holhousrekisteriin silloin, kun hän on esimerkiksi perintönä saanut omaisuutta, joka ylittää 15 000 euron rajan. Työryhmä nostaisi rekisteröinnin edellytyksenä olevaa omaisuuden vähimmäisarvoa 20 000 euroon.

Yli 60 prosentissa täysi-ikäisten edunvalvonnoista edunvalvonnan hoitaa virkatyönä oikeusaputoimistossa työskentelevä yleinen edunvalvoja, muilla edunvalvojana toimii joku yksityinen henkilö, usein tukea tarvitsevan lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen.

Edunvalvojan määrää joko maistraatti tai käräjäoikeus. Maistraatti myös valvoo edunvalvojien toimintaa.

Edunvalvonnan asiakasmäärä on noussut vuosittain. Taustalla on väestön ikääntyminen mutta lisäksi edunvalvontaan tulee nykyisin entistä enemmän mielenterveysongelmista kärsiviä nuorehkoja ihmisiä, jotka tarvitsevat edunvalvontapalveluja pitkään.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Markku Helin, puh. (09) 1606 7665 ja lainsäädäntöneuvos Salla Lötjönen, puh. (09) 1606 7703

Työryhmän mietintö