Hallitus haluaa parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia
Valtioneuvosto on tehnyt demokratian edistämistä koskevan periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on luoda edellytyksiä kansalaisten osallistumiselle ja näin vahvistaa demokratian toteutumista Suomessa.
Demokratian tulevaisuudesta kannetaan yleisesti huolta vakiintuneissa demokratioissa. Taustalla ovat äänestysaktiivisuuden hiipuminen sekä kansalaisten osallistumisessa ja yhteiskunnallisessa kiinnittymisessä tapahtuneet muutokset.
Suomalaiselle demokratiakehitykselle on ominaista osallistumisen ja yhteiskunnallisen kiinnostuksen vahva kahtiajako. Osa kansalaisista toimii aktiivisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla, mutta osa ei koe sen enempää äänestämistä kuin yhdistystoimintaakaan mielekkääksi. Nuorten äänestysaktiivisuus on meillä laskenut nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Myös nuorten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on meillä heikko.
Perinteisten vaikuttamiskeinojen, kuten äänestämisen, ehdokkaaksi asettumisen ja yhdistystoimintaan osallistumisen rinnalla yhteiskunnassa on myös uudenlaista osallistumista ja vaikuttamista. Se on epämuodollista, verkostoituvaa ja usein verkossa toimivaa.
Periaatepäätös demokratian edistämisestä sisältää 32 toimenpidekokonaisuutta, joilla tuetaan perinteisiä vaikuttamiskeinoja ja luodaan edellytyksiä uudenlaiselle vaikuttamiselle. Toimenpiteet liittyvät edustukselliseen demokratiaan ja äänestämiseen, kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, uusien osallistumiskanavien kehittämiseen, kansalaiseksi kasvamiseen sekä demokratiapolitiikkaan ja hallinnon kehittämiseen.
Vaalijärjestelmään ja vaalirahoitukseen liittyvä uudistustyö on vireillä. Sen ohella äänestysaktiivisuutta pyritään vahvistamaan mm. tiedotuksen ja koulutuksen avulla. Kuntia kannustetaan huolehtimaan hyvien ja monipuolisten äänestysmahdollisuuksien turvaamisesta, jotta äänestäminen olisi mahdollisimman vaivatonta.
Internet, sähköiset palvelut ja verkkokeskustelut ovat jo osa kansalaisten arkea. Suomi on kuitenkin tähän mennessä hyödyntänyt heikosti tietoyhteiskunnan tuomia mahdollisuuksia demokratian vahvistamiseen. Tavoitteeksi asetetaan, että Suomi sijoittuu verkkodemokratiavertailuissa maailman kymmenen parhaan maan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä.
Osana verkkodemokratian ja uusien osallistumiskanavien kehittämistä perustetaan sähköinen ympäristö, jossa ylläpidetään ajantasaista tietoa vaaliehdokkaista, vaaliohjelmista sekä vaaleissa valittujen päättäjien toiminnasta. Kuntia rohkaistaan ottamaan käyttöön uusia sähköisiä osallistumis- ja palautekanavia ja sähköisen etä-äänestämisen kokeilemista selvitetään.
Kansalaistoiminnan rahoitukseen haetaan pitkäjänteisyyttä ja järjestöjen verotus- ja avustuskäytäntöjä kehitetään. Kansalaisjärjestöissä tapahtuvan osallistumisen ja vaikuttamisen rinnalla arvioidaan keinoja, joilla erilaisen epämuodollisen kansalaistoiminnan arjen toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa.
Koulujen ja oppilaitosten demokratiakasvatuksella on keskeinen merkitys nuorten osallisuuden toteutumiselle ja suomalaisen demokratian tulevaisuudelle. Tavoitteena on madaltaa kynnystä käsitellä kouluopetuksessa poliittisia ja yhteiskunnallisia sisältöjä sekä vaikuttamiskeinoja. Opetussuunnitelmia uudistettaessa arvioidaan myös, miten demokratiakasvatusta voidaan vahvistaa.
Demokratian toteutuminen edellyttää julkista kansalaiskeskustelua asioiden valmistelun ja päätöksenteon yhteydessä. Tarkoituksena on jatkossa toteuttaa hallituskausittain kansalaisten laaja tulevaisuuskeskustelu. Vuorovaikutusta kansalaisten, päätöksentekijöiden sekä asioita hallinnossa valmistelevien kesken parannetaan ja kansalaisten kuulemismenettelyä ministeriöissä vahvistetaan.
Demokratiapoliittinen selonteko eduskunnalle laaditaan kymmenen vuoden välein, ensimmäisen kerran 2010-luvun puolivälissä. Sen pohjana toimii kansainvälisesti vertailukelpoisella arviointimenetelmällä tehtävä demokratia-arviointi. Demokratian tietopohjaa vahvistetaan lähemmäs muiden Pohjoismaiden tasoa käynnistämällä systemaattinen ja pitkäjänteinen demokratiaindikaattoriseuranta. Osana seurantaa kartoitetaan ns. demokratiailmapuntarin avulla vuosittain kansalaisten näkemyksiä demokratian toimivuudesta Suomessa.
Ministeriöt vastaavat kukin osaltaan demokratiaa koskevan periaatepäätöksen toteuttamisesta. Toteutusta koordinoi ja seuraa oikeusministeriö.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi, puh. 09 1606 7963
erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, puh. 09 1606 7966
sähköposti: [email protected]
Demokratia-asiakirjakokonaisuus Kansanvalta.fi -sivuilla
Ensimmäinen demokratiailmapuntari julkistetaan keskiviikkona 10.2.2010 eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestettävässä Talviareenassa. Demokratiailmapuntari on oikeusministeriön ja MTV3:n yhteinen tutkimus, joka kartoittaa demokratian tilaa mm. laajojen kansalaiskyselyjen avulla. Tutkimus on tarkoitus toteuttaa vuosittain.