Henkilöiden ja yritysten taustojen selvittäminen uudistuu
Henkilöiden ja yritysten luotettavuuden varmistamiseksi käytettävät menettelyt uudistuvat vuoden 2015 alusta, kun uusi turvallisuusselvityslaki tulee voimaan. Uudella lailla pyritään ehkäisemään yhteiskunnan haavoittuvuutta sekä suojaamaan yleisiä etuja, kuten valtion turvallisuutta, maanpuolustuksen etua sekä yleistä turvallisuutta, samoin kuin estämään merkittäviä yksityisiä taloudellisia vahinkoja.
Uusi turvallisuusselvityslaki korvaa nykyisen, vuonna 2002 voimaan tulleen lain turvallisuusselvityksistä. Uusi laki laajentaa niitä tehtäviä, joissa toimivista henkilöturvallisuusselvitys on mahdollista laatia.
Tällaisia ovat muun muassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin hoitamiseen liittyvät tehtävät esimerkiksi energia-, vesi- ja elintarvikehuollossa sekä tietoliikenteessä riippumatta siitä, hoidetaanko niitä julkisella vai yksityisellä sektorilla. Jatkossa myös räjähdysaineiden valmistustehtävissä toimivien samoin kuin arvokuljetuksia hoitavien rikostausta voidaan selvittää.
Selvitys edellyttää henkilön tai yrityksen suostumusta
Henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia perusmuotoisena, laajana tai suppeana, kuten tähänkin asti. Siviiliasioissa perusmuotoisen ja laajan turvallisuusselvityksen laatiminen kuuluu edelleen suojelupoliisille ja puolustusvoimien asioissa pääesikunnalle.Lain lähtökohtana on, että suppeita turvallisuusselvityksiä laatii jatkossa keskitetysti muutama poliisilaitos. Uudistukseen liittyvän tietojärjestelmän vuoksi tämä toteutuu vasta vuoden 2016 aikana, siihen asti selvityksiä tekevät kaikki poliisilaitokset.
Lailla parannetaan selvityksen kohteen tiedonsaantioikeuksia ja asemaa. Selvityksen tekemisestä tulee ilmoittaa etukäteen jo esimerkiksi työnhakuilmoituksessa.
Kuten tähänkin asti, selvitystä ei saa tehdä ilman henkilön kirjallista suostumusta. Vastaavasti yritysturvallisuusselvityksen laatimisen edellytyksenä on yrityksen suostumus. Muutoksenhakuoikeutta laajennetaan nykyiseen lakiin verrattuna.
Laissa säädetään turvallisuusselvityksiä laadittaessa käytettävistä tietolähteistä. Henkilöturvallisuusselvitysten tietolähteet laajenevat jonkin verran nykyisestä. Uusi laki mahdollistaa esimerkiksi epäiltyjen tietojärjestelmään sisältyvien keskusrikospoliisin ilmoittamien tietojen käyttämisen tietyin edellytyksin, ulkomaan viranomaisen rekisteriin talletettujen tietojen käyttämisen sekä asianomaisen luvalla rahoitus- ja luottolaitoksista saatavien taloudellista asemaa koskevien tietojen käytön laajoissa henkilöturvallisuusselvityksissä.
Yritysturvallisuusselvitysten avulla selvitetään yrityksen vastuuhenkilöiden taustoja sekä yrityksen tietoturvallisuuden tasoa ja sitoumusten hoitokykyä. Yritysturvallisuusselvitys voidaan laatia yrityksestä, joka toimii viranomaisen sopimuskumppanina ja saa luokiteltuja salassa pidettäviä tietoja.
Lain avulla menettely tulee mahdolliseksi sellaisissa viranomaisen hankinnoissa, jotka ovat jääneet julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain soveltamisalan ulkopuolella.
Rekisteri vähentämään toistuvien selvitysten tekemistä
Turvallisuusselvityksistä pidetään jatkossa rekisteriä, jonka avulla voidaan estää tarpeettomien selvitysten laatiminen. Turvallisuusselvitysrekisteri ja poliisihallinnon sähköiset asiointipalvelut tulevat käyttöön vuoden 2016 aikana.Selvityksen perusteella voidaan antaa todistus henkilölle, joka työskentelee useissa erilaisissa suojattavissa kohteissa, kuten asennustehtävissä eri viranomaisissa. Todistus voidaan peruuttaa laissa säädetyin edellytyksin.
Menettelyn yhdenmukaisuuden edistämiseksi perustetaan oikeusministeriön yhteyteen uusi viranomainen, arviointikriteerilautakunta. Sen päätehtävänä on esittää lain soveltamisen tueksi yleisiä tulkintasuosituksia turvallisuusselvityksiä laativille viranomaisille.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin, puh. 02951 50196,
sähköposti: [email protected]