Kauhajoen tutkintalautakunta suosittaa tiukennuksia aseiden saatavuuteen

Syyskuussa 2008 Kauhajoella 22-vuotias ammattikorkeakoulun opiskelija ampui koulussaan yhdeksän oman opiskelijaryhmänsä oppilasta, opettajan ja lopuksi itsensä. Hän myös sytytti rakennuksessa useita tulipaloja. Tekijä käytti ampumisissa pienikaliiperista, mutta silti suuret vahingot mahdollistavaa itselataavaa eli puoliautomaattista ampuma-asetta.

Koulusurmien tekijä sai aseluvan helposti ja myös myöhemmässä poliisin puhuttelussa hänen katsottiin soveltuvan aseen haltijaksi.

Tutkintalautakunnan mukaan turvallisuus ei voi perustua siihen, että aseluvan hakijan mahdolliset rikolliset aikeet varmuudella havaittaisiin poliisin tai lääkärin haastattelussa. Lautakunta suosittaa, että kaikki sellaiset käsiaseet, joilla on mahdollista ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia, kerätään pois esimerkiksi maksua vastaan eikä uusia hankkimislupia näille aseille myönnetä.

Muiden aseiden osalta suositetaan lupaehtojen tiukentamista niin, että aseen hallussapidon ikäraja nostetaan 20 vuoteen, luvista tehdään määräaikaisia ja luvan saajalta edellytetään vähintään kahden vuoden ampumaharrastusta.

Aseiden saatavuutta koskevista suosituksista on jätetty eriävä mielipide.

Nuorten mielenterveyshoidon kehittäminen

Tekijän päätyminen koulusurmaajaksi oli pitkän kehityksen ja monien seikkojen seurausta. Tekijä oli kärsinyt kiusaamisesta, hänellä oli mielenterveysongelmia ja hän ihannoi koulusurmia. Ystävät tiesivät, että hänellä on ase ja jotkut heistä olivat huolissaan asiasta. Tiedot eivät kuitenkaan siirtyneet läheisille aikuisille tai opiskelijahuoltoon eikä kenelläkään ollut kokonaiskuvaa tekijän tilanteesta.

Nuorten mielenterveyshoidon kehittämiseksi tutkintalautakunta suosittaa, että alle 23-vuotiaille ei aloiteta mielenterveyslääkehoitoa ilman psykiatriaan tai nuorten psyykenlääkehoitoon perehtyneen lääkärin tutkimusta. Lautakunta suosittaa myös opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamista erityisesti mielenterveyden osalta sekä pakollisia terveystarkastuksia opiskelijoille.

Opiskelijoiden ongelmien tunnistamista ja hoitamista edistäisi opiskelijahuollon, oppilaskuntatoiminnan ja terveydenhuollon vahvistaminen sekä hyvä vuoropuhelu kouluissa nuorten ja aikuisten välillä.

Turvallisuuteen parannusta ennakoinnilla

Tapahtumakoulussa Kauhajoella oli tehty paljon turvallisuussuunnittelua ja varauduttu erilaisiin onnettomuustilanteisiin. Yleisesti ottaen turvallisuussuunnitelmia koskeva ohjeistus kouluissa on moninaista ja tekee tilanteesta sekavan. Koulujen turvallisuussuunnittelun toimivuutta edistäisi se, että eri ohjeistukset keskitettäisiin yhteen säännöllisesti päivitettävään asiakirjaan. Helposti opittavat, esimerkiksi taskukokoisena opiskelijoille jaettavat toimintamallit eri tilanteisiin olisivat eduksi.

Viranomaisten yhteistoimintaa esimerkiksi koulusurmatilanteissa tulisi kehittää luomalla poliisille, pelastustoimelle ja ensihoidolle yhteiset toimintasuunnitelmat. Myös ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä viranomaisten tulisi tehdä yhdessä.

Kauhajoen koulusurmat aiheuttivat mittavan psykososiaalisen tuen tarpeen monelle paikkakunnalle. Tapahtuma kosketti suurta joukkoa ihmisiä, jotka tarvitsivat sekä henkistä tukea että apua käytännön asioiden hoitamisessa. Vastaavanlaisten suurten kriisien varalta on oltava käytössä suunnitelmat ja voimavarat, jotta kaikki saavat tarvitsemansa tuen.

Lisätietoja:
tutkintalautakunnan puheenjohtaja Pekka Sauri, puh. 0500 433 464
tutkintalautakunnan jäsen, johtava tutkija Kai Valonen, puh. 040 500 9992

Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008. Tutkintalautakunnan raportti.