Uusi yhdistelmävankeus toisi mahdollisuuden liittää vankeusjakso pitkiin ehdollisina tuomittuihin rangaistuksiin

Työryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille tänään 24. huhtikuuta.

- Esitys vaikuttaa perustellulta. Työryhmän ehdottamilla muutoksilla saattaisi olla mahdollista toteuttaa maltillisesti niitä kriminaalipoliittisia vaatimuksia, joita on viime aikoina lisääntyvästi esitetty. Luonnollisesti hyvään lainvalmistelutapaan kuitenkin kuuluu, että linjaukset periaatteellisesti näin merkittävästä muutoksesta tehdään vasta lausuntopalautteen perusteella, totesi ministeri Henriksson.

Tavoite kehittää seuraamusjärjestelmää siten, että pitkiin ehdollisiin tuomioihin voitaisiin yhdistää lyhyt ehdoton rangaistus, on mainittu hallitusohjelmassa. Taustalla on osaksi arvostelu, jota julkisuudessa on ajoittain kohdistettu ehdollisina tuomittuihin vankeusrangaistuksiin.

Työryhmän mielestä nykyinen seuraamusjärjestelmä ei ole siltä osin onnistunut, että siirtyminen pitkästä ehdollisesta rangaistuksesta samanpituiseen ehdottomaan rangaistukseen merkitsee varsin jyrkkää porrasta muuten vähittäin ankaroituvassa rangaistusjärjestelmässä. Ehdotetun yhdistelmävankeuden tavoitteena on, että rangaistukset ankaroituisivat vastaavalla tavalla asteittain kuin rikosten moitittavuus kasvaa.

Työryhmä ehdottaa joustoa nykyjärjestelmään kahdessa suhteessa. Tyyppitilanne koskisi nykyisiä yli vuoden ja enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksia rikoksessa, joka tuomioistuimen arvion mukaan olisi rajatapaus ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä. Tällaisessa tilanteessa tuomioistuin voisi tuomita yhdistelmävankeutta, jossa pitkään ehdolliseen vankeuteen liitettäisiin lyhyt (14 vuorokautta 3 kuukautta) ehdoton vankeus. Edellytyksenä olisi, että ehdollinen vankeus oheisseuraamuksineen olisi selvästi riittämätön rangaistus.

Yhdistelmävankeuteen sisältyisi siis aina ehdotonta vankeutta, jota ei voitaisi tuomita yhdyskuntapalveluna tai valvontarangaistuksena.

Eräissä harvinaisissa tilanteissa joustoa voitaisiin käyttää myös kahta vuotta pidempien vankeusrangaistusten yhteydessä, jotka nykyisin on tuomittava kokonaan ehdottomina. Yli kahden mutta enintään kolmen vuoden vankeusrangaistus voitaisiin tuomita yhdistelmävankeutena, jossa ehdottoman vankeuden pituus vaihtelisi kolmesta kuukaudesta vuoteen. Edellytyksenä olisi, että yhdistelmävankeuden tuomitseminen olisi erityisen perusteltua laissa jo nykyisin mainittujen lieventämis- tai kohtuullistamisperusteiden nojalla eikä rikoksen vakavuus, tekijän syyllisyys tai aikaisempi rikollisuus edellyttäisi ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista.

Lieventämisperusteita ovat esimerkiksi rikoksen tekemiseen johtanut huomattava painostus ja tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto. Kohtuullistamisperusteita ovat esimerkiksi tekijän korkea ikä ja rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika.

Työryhmän arvion mukaan osassa rikoksista, joista nykyisin on tuomittu ehdollista vankeutta oheisseuraamuksineen mutta joissa on oltu hyvin lähellä ehdottoman vankeuden tuomitsemista, tuomittaisiin jatkossa ehdollisen vankeuden lisäksi ehdotonta vankeutta. Toisaalta osa nykyisin tuomittavista ehdottomista vankeuksista tuomittaisiin jatkossa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden yhdistelmänä. Ensisijaisena kohderyhmänä olisivat vakavista rikoksista pitkiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin tuomittavat ensikertalaiset.

Työryhmä ei ollut mietinnöstään täysin yksimielinen. Jäseninä olleet oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston virkamiehet suhtautuvat ehdotettuun uudistukseen varauksellisesti. He katsovat, että ehdotukset aiheuttavat eräitä ongelmia ja huolenaiheita kuten hämärtävät seuraamusjärjestelmän selkeyttä ja lisäävät seuraamusten täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, oikeusneuvos Ilkka Rautio, puh. 02956 40135, ja
työryhmän sihteeri, lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen, puh. 02951 50548