Toimikunta suunnittelemaan hovi- ja hallinto-oikeusverkostoa
Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan laatimaan ehdotuksen tulevaksi hovi- ja hallinto-oikeusverkostoksi. Tavoitteena ovat asiamääriltään ja rakenteiltaan keskenään mahdollisimman samankokoiset tuomioistuimet. Tämä edellyttänee 1 – 2 hovioikeuden ja 1 – 3 hallinto-oikeuden vähentämistä.
Hovioikeuksia on nykyisin kuusi: Turku, Vaasa, Itä-Suomi (Kuopiossa), Helsinki, Kouvola ja Rovaniemi. Yleisiä alueellisia hallinto-oikeuksia on kahdeksan: Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Turku ja Vaasa.
Nyt käynnistyvän rakenneuudistuksen tavoitteena on löytää tuomioistuimille toiminnallisesti, maantieteellisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaiset sijaintipaikat. Toimikunnan on harkinnassaan otettava oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeisen näkökohtien lisäksi huomioon taloudelliset, historialliset ja kielelliset seikat sekä oikeustieteellisen opetuksen sijainti. Tarvetta muuttaa nykyistä tuomiopiirijakoa voidaan tarvittaessa pohtia laajemminkin. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön palvelut omalla kielellään on turvattava.
Hovi- ja hallinto-oikeudet ovat nyt hyvin erikokoisia. Suurimman, Helsingin hovioikeuden henkilömäärä on 172 ja pienimmän, Rovaniemen hovioikeuden 45. Helsingin hallinto-oikeudessa henkilöstöä on 151 ja pienimmässä, Rovaniemen hallinto-oikeudessa 16.
Hovioikeuksiin saapuvien asioiden määrä on vähentynyt ja sen arvioidaan edelleen vähentyvän. Hovioikeuksiin saapuu vuosittain 11 000 – 12 000 asiaa, jotka ovat pääasiassa valituksia käräjäoikeuksien tekemistä ratkaisuista. Tämän vuoden alusta toteutui käräjäoikeusuudistus, jonka seurauksena on johdonmukaista arvioida myös hovioikeuksien määrää. Tavoitteena oli siirtää lainkäytön painopistettä käräjäoikeuksiin, jolloin tarve valittaa niiden päätöksistä vähentyisi. Hovioikeuksien toiminnan arvioidaan tehostuvan, sillä eduskunta on jo hyväksynyt uudistuksen, jonka mukaan käräjäoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen laajamittainen käsittely edellyttäisi tietyissä asioissa hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa.
Hallinto-oikeuksiin saapuu vuosittain 21 000 – 22 000 asiaa, joissa yleensä haetaan muutosta johonkin hallinnon tekemään päätökseen. Hallinto-oikeuksien asiamäärät ovat viime vuosina kasvaneet. Tavoitteena on, että asioiden käsittely kaikissa hallinto-oikeuksissa on joutuisaa ja laadukasta. Tämä vähentäisi tarvetta muutoksenhakuun korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeuksilta edellytetään myös valmiutta selviytyä ajoittaisista ruuhkista.
Tuomioistuinten välillä on suuria eroja asioiden käsittelyajoissa, mikä vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Asiat jakaantuvat tuomioistuimiin epätasaisesti painottuen useimmiten Etelä-Suomen tuomioistuimiin. Koska työmäärä jakaantuu epätasaisesti, osa tuomioistuimista kuormittuu liikaa.
Tulevaisuudessa muun muassa sähköisen asioinnin lisääntyminen sekä väestön ja yritysten alueellinen keskittyminen vaikuttavat tuomioistuinten määrään ja sijoittumiseen.
Toimikunnan on arvioitava myös tuomioistuinten henkilöstörakennetta ja –määrää sekä uudistuksen kustannus- ja tuottavuusvaikutuksia. Lisäksi on arvioitava uudistuksesta aiheutuvat toimitilojen uudisrakentamis- ja peruskorjaustarpeet sekä mahdollinen tarve sijoittaa istuntopaikkoja päätoimipaikkojen ulkopuolelle.
Toimikunnan puheenjohtaja on korkeimman oikeuden presidentti emeritus Leif Sevón. Työn on määrä olla valmis 28.2.2011.
Lisätiedot: Ylijohtaja Kari Kiesiläinen, 09 1606 7532, 040 507 5879
hallitusneuvos Heikki Liljeroos, puh. 09 1606 7608, 050 516 0213
Toimikunnan asettamispäätös löytyy tiedotteesta verkkosivuilla www.om.fi