Laista piittaamattomien sakot muuntokelpoisiksi
Sakon muunto vankeudeksi aiotaan tehdä mahdolliseksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä.
Tänään eduskunnalle annetun hallituksen esityksen mukaan poliisi ei saisi määrätä uutta sakkoa, jos rikkomuksen tehneelle on edeltäneen vuoden aikana jo määrätty vähintään kolme sakkorangaistusta samankaltaisista teoista. Tällöin asia menisi käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi.
Nykyisin tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät. Lakiesitys ei muuttaisi tilannetta tältä osin, mutta poliisin tulisi ohjata sakkorikos tuomioistuimen käsiteltäväksi tietyin edellytyksin.
Esityksen taustalla on vuonna 2008 toteutettu lainmuutos, jolla järjestelmää muutettiin siten, ettei rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja eli poliisin asettamia ja syyttäjän vahvistamia sakkoja voinut muuntaa enää vankeudeksi. Lainmuutosta on julkisuudessa arvosteltu. Nykyistä käytäntöä on myös pidetty yleisen oikeustajunnan vastaisena, sillä jotkut sakkonsa maksamatta jättävät voivat jäädä käytännössä vaille rangaistusta.
Hyväksyessään lainmuutoksen eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan muun muassa siitä, että rangaistusmääräysmenettelyn käyttö rajataan pois tilanteista, joissa tekijä on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Sakon muuntosuhteeseen tarkistus
Nyt eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan uudistuksen yhteydessä sakon muuntosuhdetta muutettaisiin niin, että päiväsakoin määrätyissä sakoissa nykyisen kolmen päiväsakon asemesta neljää maksamatonta päiväsakkoa vastaisi yhden päivän vankeus.
Muuntorangaistuksen vähimmäispituus korotettaisiin neljästä päivästä viiteen päivään vankeutta ja enimmäispituus alennettaisiin 60 päivästä 40 päivään vankeutta. Näillä muutoksilla pyritään vähentämään muunto-rangaistusmenettelyn laajentamisesta johtuvaa vankiluvun kasvua.
Poliisin ja syyttäjälaitoksen arvioiden mukaan neli- tai useampikertaisia, lain käskyistä ja kielloista piittaamattomia rikoksentekijöitä olisi vuosittain noin 25 000. Teot olisivat todennäköisesti useimmiten näpistyksiä, näpistyksen yrityksiä, lieviä petoksia sekä kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta ja muita liikennerikkomuksia.
Näpistystapauksia, joissa sama henkilö oli epäiltynä yli kolme kertaa vuoden 2013 aikana, oli noin 16 500 kappaletta, kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta 6 700 kappaletta ja lieviä petoksia 1 900. Nämä rikokset kasaantuvat tyypillisesti samoille henkilöille. Jatkossa näitä asioita ei käsiteltäisi enää käräjäoikeuden summaarisessa rikosprosessissa, vaan osa kirjallisessa menettelyssä ja osa varsinaisessa rikosasian oikeudenkäynnissä.
Esityksen mukaan poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille ja Rikosseuraamuslaitokselle uudistuksesta aiheutuvat kustannukset olisivat yhteensä noin 12 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
hallitusneuvos Leena Kuusama, puh. 02951 50508, sähköposti: [email protected]