Ministeri Häkkänen: Positiivinen luottotietorekisteri tukisi vastuullisempaa luottotoimintaa
Oikeusministeri Antti Häkkäsen teettämässä selvityksessä ehdotetaan perustettavaksi keskitetty positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri. Positiivisten luottotietojen tarve on selvityksen mukaan ilmeinen ottaen huomioon luottojen tarjonnan kasvu, luotonannon digitalisoituminen, kotitalouksien velkaantuminen sekä kansainvälinen käytäntö.
Yritysoikeuden professori Erkki Kontkasen laatimassa selvityksessä arvioitiin tarvetta kerätä ja jakaa luottotietotoiminnassa maksuhäiriötietojen lisäksi myös muita luotonhakijoiden maksukykyä ilmentäviä ns. positiivisia luottotietoja. Tällaisten tietojen saatavuus voisi eri arvioiden mukaan vähentää luotonantajille koituvaa riskiä, edistää vastuullista luotonantoa ja ehkäistä ylivelkaantumista.
- Tarvitsemme paremmat keinot ylivelkaantumisen estämiseksi. Oma vastuu on tärkeä, mutta nyt tarvitaan myös valtiovallan toimenpiteitä. Nykyistä kattavammat tiedot luotonhakijan maksukyvystä antaisivat luottolaitoksille paremmat mahdollisuudet ja velvollisuudet tehdä vastuullisempaa luottotoimintaa. Suhtaudun myönteisesti positiivisen luottotietorekisterin perustamiseen. Mielestäni selvitys antaa hyvän pohjan jatkovalmistelulle, tarkemmat linjaukset tehdään lausuntokierroksen jälkeen, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen.
Selvitys kuuluu ministeri Häkkäsen linjaamaan ylivelkaantumisen hallinnan pakettiin. Pakettiin on koottu ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemistä ja ylivelkaantuneiden aseman helpottamista koskevia toimenpiteitä. Näitä ovat nyt julkaistavan selvityksen lisäksi esimerkiksi kuluttajaluottojen korkosääntelyn kiristäminen, kuluttajaluottojen mainonnan kiristämisen selvittäminen, talous- ja velkaneuvonnan keskittäminen oikeusaputoimistoihin, talous- ja velkaneuvonnan parempi resursointi, ulosottovelallisen työllistymisen kannusteiden parantaminen, taloustaitojen koulutuksen vahvistaminen, ensimmäistä kertaa ulosottoon joutuvien tuen parantaminen, konkurssimenettelyn nopeuttaminen ja selvitys yrittäjän vapautumisesta velkavastuusta.
Positiivinen luottotietorekisteri sisältäisi velat ja tulot
Ehdotettu positiivisten luottotietojen rekisteri muodostuisi yhtäältä kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista ja toisaalta luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Selvityksessä ehdotetaan, että rekisteri perustettaisiin vuonna 2019 toimintansa aloittavan tulorekisterin yhteyteen ja rekisterinpitäjänä toimisi Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö.
Tuloja koskevat tiedot sisältyvät jo tulorekisteriin. Luottoja koskevien tietojen perustana olisivat Suomen Pankin luottomarkkinoiden seurantaa ja valvontaa varten kerättävät tiedot kuluttajille myönnetyistä luotoista. Tulorekisteriyksikkö keräisi tiedot ja Suomen Pankille säädettäisiin oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot rekisteristä. Yksittäisiä rekisteröityjä koskevia tietoja Suomen Pankilla ei olisi oikeutta saada.
Luotonantajat velvoitettaisiin ilmoittamaan myöntämänsä luotot rekisteriin ja tarkistamaan luotonhakijaa koskevat tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä. Lainsäädännössä tulisi myös määrittää seuraamukset tilanteisiin, joissa luotonantaja laiminlyö tarkistamisvelvollisuutensa.
Rekisterin perustamisesta aiheutuvat arviolta 20 miljoonan euron kustannukset jaettaisiin perustamisvaiheessa Tulorekisteriyksikön ja Suomen Pankin kesken. Vuotuiset noin 3 miljoonan euron ylläpitokustannukset katettaisiin rekisterin käyttäjiltä perittävillä käyttömaksuilla.
Positiivinen luottotietojärjestelmä on Ranskaa lukuun ottamatta jossain muodossa käytössä kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Suomessakin on ollut vuodesta 2013 käytössä asiakkaan suostumukseen perustuva eräiden luotonantajien järjestelmä positiivisten luottotietojen keräämiseen.
Vastuullisen luotonannon vahvistamiseksi selvityksessä ehdotetaan lisäksi kulutusluottojen markkinoinnin rajoittamista. Markkinoinnissa olisi painotettava luottoa ja sen ehtoja koskevaa informaatiota mielikuvamainonnan sijaan.
Tietojen käyttö olisi rajoitettua
Selvityksen yhteydessä asianajaja Jukka Lång selvitti positiivisen luottotietojärjestelmän tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. EU:n yleinen tietosuoja-asetus ei muodosta estettä positiivisten luottotietojen käsittelylle eikä niiden käsittelyä varten perustettavalle luottotietojärjestelmälle.
Positiivisia luottotietoja saisi käyttää vain luotonhakijan luottokelpoisuuden arviointiin ja erikseen määriteltyjen viranomaistehtävien hoitamiseen. Rekisteröidyillä olisi mahdollisuus tarkistaa luottotietojärjestelmässä olevat henkilötietonsa sekä tiedot rekisterin käytöstä.
Luottotietojärjestelmän toteutuksessa ehdotetaan myös muuten hyödynnettävän digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia antaa yksilöille kontrollia omien henkilötietojensa käsittelystä sekä luoda avoimuutta. Ehdotetun uuden lainsäädännön velvoittamia luottotietokyselyitä ei tulisi voida tehdä ilman, että rekisteröity tietää tietojensa käsittelystä.
Lisätietoja:
yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 588 9241,
asianajaja Jukka Lång, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy, puh. 040 719 4317, lainsäädäntöjohtaja Tuula Majuri, oikeusministeriö, puh. 02951 50280
Selvitys positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä
Tietoa tulorekisteristä https://www.vero.fi/tulorekisteri/