Oikeusministeri Henriksson: Jokaisen voitava osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa vihapuheesta
– Vihapuhe kaventaa yhteiskunnallista keskustelua ja uhkaa erityisesti vähemmistöjen ja naisten sananvapautta. Vaikka sosiaalinen media antaa mahdollisuuden saada ääni paremmin kuuluviin, vihapuhe uhkaa hiljentää heidät. Tätä emme voi hyväksyä, vaan jokaisen on voitava osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa vihapuheesta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi tänään EU:n oikeusministerikokouksessa Ranskan Lillessä.
Euroopan komission aloitteen mukaan vihapuhe ja viharikokset tulisi voida kriminalisoida EU-tasolla nykyistä laajemmin. Taustalla on komission huoli lisääntyvästä vihapuheesta ja siitä, että verkossa tapahtuva vihapuhe uhkaa yhä vakavammin Euroopan unionin arvoja. Kokouksessa oikeusministerit keskustelivat vihapuheen ja viharikosten torjunnasta sekä tapasivat Googlen ja Metan edustajia.
– Tapaaminen verkon suurten toimijoiden kanssa oli erittäin tärkeä, koska näiden toimijoiden on kannettava oma vastuunsa. Vihapuheen ja viharikosten torjunnassa rikosoikeudelliset keinot ovat tärkeässä asemassa, mutta tarvitaan myös paljon muuta. On tärkeää laaja-alaisesti panostaa yhdenvertaisuuden edistämiseen ja vihapuheen torjuntaan, ministeri Henriksson sanoo.
Lasten oikeudet turvattava tehokkaasti EU:ssa
Ministerit pureutuivat kokouksessa myös ongelmiin, joita seuraa siitä, ettei EU-tasolla ole sääntelyä yhdessä jäsenvaltiossa määräytyneen vanhemmuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta muissa jäsenvaltiossa. Ongelmia saattaa esiintyä esimerkiksi tilanteissa, joissa sateenkaariperhe on muuttanut toiseen jäsenvaltioon eikä toinen vanhemmista ole voinut enää toimia lapsen oikeudellisena vanhempana päivittäisissä asioissa, kun vanhemmuutta ei ole tunnustettu uudessa asuinvaltiossa.
Euroopan komissio harkitsee nyt lainsäädäntöaloitteen esittämistä vanhemmuuden tunnustamisesta jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltiot päättäisivät kuitenkin jatkossakin omassa lainsäädännössään siitä, miten vanhemmuus kansallisesti määräytyy. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö lähtökohtaisesti tunnustaa muissa maissa vahvistetun vanhemmuuden.
- Tässä on perimmiltään kyse lasten oikeuksien toteutumisesta. Vapaa liikkuvuus ei saa johtaa siihen, että lasten oikeudellinen asema jää epäselväksi silloin, kun hänen perheensä muuttaa maasta toiseen. Meidän tulee nyt löytää parhaat EU-tason ratkaisut tämän epäkohdan ratkaisemiseksi, ministeri Henriksson korostaa.
Lisätietoja:
erityisavustaja Maria Swanljung. p. 050 520 9395, [email protected]
yksikönpäällikkö Eeva Aittoniemi, EU- ja kansainväliset asiat, p. 0295 150 170, [email protected]