Oikeusministeriön ehdotus valtion talousarvioon 2016

Määrärahatason kasvu johtuu hallitusohjelman mukaisesta lisämäärärahasta sisäiseen turvallisuuteen ja oikeudenhoitoon. Oikeusministeriön hallinnonalan osuus lisämäärärahasta on 19 miljoonaa euroa vuonna 2016. Summa kohdistetaan tuomioistuimille, oikeusaputoimistoille, ulosottolaitokselle, syyttäjälaitokselle, Rikosseuraamuslaitokselle ja Oikeusrekisterikeskukselle. Se vastaa keskimäärin leikkauksia, joista päätettiin vuoden 2014 julkisen talouden suunnitelmassa.

Oikeudenhoidon uudistamisohjelma jatkuu

Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimenpiteitä jatketaan. Ohjelman hankkeilla pyritään siihen, että oikeusturva voidaan varmistaa, vaikka oikeudenhoitoon kohdistuu edelleen merkittäviä menopaineita ja säästöjä jo aiemmin tehtyjen säästöpäätösten vuoksi.

Tuomioistuinmaksuja korotetaan ja maksullisuutta laajennetaan huhtikuussa 2016 kuitenkin niin, etteivät muutokset heikennä vähävaraisten oikeusturvaa. Tavoitteena on, että maksut ohjaisivat harkitsemaan valittamisen tarvetta. Maksujärjestelmän muutoksilla valtion tulojen arvioidaan kasvavan 5 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja jatkossa 13 miljoonaa euroa vuodessa. Oikeusturvasta huolehtiminen edellyttää vastaavien varojen kanavoimista oikeudenhoitoon.

Käräjäoikeusverkoston uudistamista jatketaan syksyllä 2015 tehtävien linjausten mukaisesti. Markkinaoikeuden yhteyteen perustetaan eurooppalaisen patenttituomioistuimen jaosto, mikä kasvattaa huomattavasti markkinaoikeuden asiamäärää.

Julkisen oikeusavun toimintaa tehostetaan kehittämällä oikeudellista neuvontaa, sähköistä asiointia ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä. Äskettäin valmistuneen kehittämissuunnitelman tavoitteena on, että oikeusavun palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa.

Tietojärjestelmiä uudistetaan laajasti

Hallinnonalalla käynnistetään kolme laajaa tietojärjestelmähanketta, joilla parannetaan toimintavarmuutta ja tehokkuutta. Hallintotuomioistuimille rakennetaan uusi asiankäsittelyjärjestelmä, ulosotossa lisätään sähköistä asiointia ja koko hallinnonalalla siirrytään valtion yhteisten tietoteknisten palveluiden käyttöön. Näiden hankkeiden kesto on arviolta viisi vuotta ja kokonaiskustannukset ovat yhteensä 50 miljoonaa euroa. Lisäksi jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten sekä Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmähankkeita.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman toimia jatketaan nykyisessä laajuudessa syyttäjä- ja ulosottolaitoksissa, mikä lisää myös näiden asioiden käsittelyä tuomioistuimissa.

Vuonna 2016 valmistellaan demokratiapoliittinen toimintaohjelma sekä toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.

EU:n tietosuojauudistuksen arvioitu voimaantulo vuonna 2018 edellyttää tietosuojavaltuutetun toimiston valmistautumista uusiin tehtäviin ja kansainvälisen yhteistyön lisääntymiseen. Tähän tarvitaan lisäresursseja jo vuonna 2016.

Rikosuhrimaksulla rahaa tukipalvelujen järjestämiseen

Rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään EU:n uhridirektiivin edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja palveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Palvelutuotannon rahoittamiseksi otetaan käyttöön rikosuhrimaksu ja kehitetään siihen liittyvää valtionavustusjärjestelmää. Tukipalveluiden järjestämiseen osoitetaan lisämäärärahaa rikosuhrimaksun tuotosta 2,5 miljoonaa euroa vuodelle 2016.

Sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lainsäädännön uudistukset saatetaan voimaan vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on selkeyttää menettelyä, jolla sakko voidaan muuntaa vankeudeksi. Toistuvasti samalle henkilölle poliisin rangaistusmääräysmenettelyssä annettujen sakkojen muuntokelpoisuutta laajennetaan lainkuuliaisuuden edistämiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen uudistaminen on tarpeen jo aiemmin tehtyjen säästöpäätösten johdosta. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa turvallinen toiminta, tukea rangaistusten täytäntöönpanolle asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita sekä vähentää uusintarikollisuutta. Vankilaverkosto pyritään säilyttämään alueellisesti kattavana.

Hämeenlinnan vankilassa on tarkoitus aloittaa peruskorjaushanke, jonka myötä siitä tulee jatkossa naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu naisvankila. Samalla päästään myös eroon viimeisistäkin ilman wc-tiloja olevista niin sanotuista paljuselleistä. Nykyisin suurin osa Suomen naisvangeista sijoittuu Hämeenlinnan vankilaan, mutta siellä on myös osasto miesvangeille.

Vankien terveydenhuollon järjestämis- ja rahoittamisvastuu siirretään vuoden 2016 alusta lähtien Rikosseuraamuslaitoksesta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Näin se tulee lähemmäksi normaalia terveydenhuoltojärjestelmää ja sen mukaista valvontaa. Muutos merkitsee, että noin 200 vankiloissa työskentelevää terveydenhuoltoalan henkilöä siirtyy hallinnollisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Rikosseuraamuslaitos osallistuu poikkihallinnolliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan tavoitteenaan vähentää erityisesti rangaistuksista vapautuvien asunnottomuutta.

Lisätietoja:
talousjohtaja Tapio Laamanen, puh. 02951 50290,
ylijohtaja Kari Kiesiläinen, puh. 02951 50138 (tuomioistuimet),
ylijohtaja Arto Kujala, puh. 02951 50408 (rangaistusten täytäntöönpano ja syyttäjät),
sähköposti: [email protected]