Perustuslain muutosesitys eduskunnalle
Hallitus päätti tänään perustuslain muuttamista koskevan lakiesityksen sisällöstä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 14. toukokuuta. Esitys vastaa perustuslain tarkistamistarpeita pohtineen ns. Taxellin komitean helmikuussa tekemää ehdotusta.
Jos eduskunta hyväksyy muutosesityksen, se jää lepäämään, minkä jälkeen se on hyväksyttävä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä ensi kevään vaaleissa valittavassa eduskunnassa. Jos perustuslain muuttamiseen päädytään, muutokset tulevat voimaan vuoden 2012 maaliskuun alusta.
Hallituksen mukaan esityksen tavoitteena on jatkaa jo aiemmin omaksuttua linjaa valtiosäännön parlamentaaristen piirteiden vahvistamiseksi. Siihen liittyy pyrkimys eduskunnan aseman korostamiseen ylimpänä valtioelimenä ja eduskunnalle vastuunalaisen valtioneuvoston aseman vahvistamiseen. Pyrkimyksenä on tukea valtioneuvoston asemaa suhteessa tasavallan presidenttiin kuitenkin siten, että presidentti säilyttää edelleen asemansa merkittävänä valtioelimenä.
Tavoitteena on myös selkeyttää ylimpien valtioelinten valta- ja vastuusuhteita ja siten poistaa perustuslain tulkintaan liittyviä epäselvyyksiä. Tämä liittyy erityisesti toimivallan jakoon tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välillä sekä Suomen edustautumiseen Euroopan unionissa.
Lisäksi tavoitteena on kehittää kansalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia ja samallavahvistaa edustuksellista demokratiaa.
Keskeiset muutokset
Pääministerin tehtäviä koskevaan perustuslain kohtaan lisättäisiin säännös, jonka mukaan pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa ja valtion ylimmän johdon edustusta vaativassa Euroopan unionin muussa toiminnassa. Perustuslakiin otettaisiin myös nimenomainen säännös Suomen jäsenyydestä EU:ssa. Perustuslakiin kirjattaisiin myös Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien muiden EU:n kansalaisten äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa.Toimivalta antaa hallituksen esitykset eduskunnalle osoitettaisiin valtioneuvostolle. Valtioneuvosto päättäisi myös esitysten täydentämisestä ja peruuttamisesta samoin kuin hallituksen kertomusten antamisesta eduskunnalle. Presidentin nykyinen rooli hallituksen esitysten antajana on lähinnä muodollinen, sillä presidentti ei voi estää esityksen antamista eduskunnalle sellaisena kuin valtioneuvosto on esittänyt. Lakien vahvistaminen säilyisi vastaisuudessakin presidentin tehtävänä.
Valtioneuvoston asemaa vahvistettaisiin tasavallan presidentin päätöksenteossa sitomalla presidentin harkintavaltaa tilanteissa, joissa valtioneuvoston ratkaisuehdotus vastaa eduskunnan muodostamaa kantaa. Esityksen mukaan muutos kohdistuisi käytännössä pääasiassa kansainvälisiin asioihin kuten esim. valtiosopimusten hyväksymiseen liittyviin päätöksiin. Vaikka Suomen osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallinta-operaatioon lähtökohtaisesti kuuluu kansainvälisenä asiana säännöksessä tarkoitettuun asiaryhmään, tulee Suomen osallistumispäätöksen kuitenkin käytännössä pohjautua kriisinhallintalain tulkinnan mukaisesti eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteiseen kannanmuodostukseen, esityksen perusteluissa painotetaan.
Kansalaisten osallistumisoikeuksia täydennettäisiin uudella kansalaisaloitejärjestelmällä. Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella olisi oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi.
Lisätietoja:
lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen, puh. 09 1606 7690