Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta tiedottaa
Puolueet haluavat vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa pitkäjänteisesti
Vaalipaneelin osallistujat peräänkuuluttivat monimuotoisen vuoropuhelun ja riittävän rahoituksen merkitystä kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä. KANE kannustaa seuraavaa hallitusta vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja autonomiaa.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE järjesti tänään Säätytalolla Helsingissä paneelikeskustelun, jossa eduskuntapuolueiden edustajia haastettiin pohtimaan, miten ne edistäisivät kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja vahvistaisivat osallistumisen mahdollisuuksia tulevassa hallitusohjelmassa.
Keskustelemassa olivat Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja (SDP), Fredrik Guseff, puoluesihteeri (RKP), Mai Kivelä, kansanedustaja (Vas.), Veli Liikanen, puoluesihteeri (Vihr.), Kike Elomaa, kansanedustaja (PS), Ilkka Miettinen, poliittinen asiantuntija (Kesk.) sekä Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja (Kok.).
Puolueiden edustajat tunnistivat tarpeen lisätä kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä kansalaisyhteiskunnasta ja sen toiminnan edellytyksistä. Kansalaisyhteiskunnan tulevaisuutta on rakennettava tiiviissä vuoropuhelussa toimijoiden kesken. KANE pitää tärkeänä, että vahva järjestöyhteistyö vakiinnutetaan myös hyvinvointialueille.
Järjestöille merkittävä asia on uuteen rahoitusmalliin siirtyminen vuoden 2024 alussa. Valtionavustusten tasosta on sovittu parlamentaarisesti vuoteen 2026 saakka. Puolueet pitivät tärkeänä sitä, että järjestöjen julkinen rahoitus on vuoden 2026 jälkeenkin ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. KANEn järjestöt ovat painottaneet, että valtionavustusten taso ei laskisi myöskään vuoden 2026 jälkeen.
Kansalaisyhteiskunnan toiminta edistää hyvinvointia ja osallisuutta
Vapaalla ja elinvoimaisella kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden luomisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Puolueiden edustajat näkivät, että osallistumisen tapoja lisäämällä saataisiin mukaan ihmisiä erilaisista taustoista.
Hallitusohjelmatavoitteissaan KANE katsoo, että tulevan hallituksen tulisi edistää erityisesti nuorten osallistumista. Nuoria kiinnostaa politiikka ja osallistuminen enemmän kuin koskaan, mutta he osallistuvat yhä vähemmän. Puolueiden edustajien mukaan nuorille on annettava aidosti mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa, jotta kiinnostus osallistumiseen säilyy ja kasvaa.
- Kansalaisyhteiskunnan kriittinen, moninainen, uutta tietoa luova toiminta vahvistaa osallisuutta ja demokratiaa. On ensisijaisen tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistaminen näkyy ja kuuluu vaalien alla ja hallitusneuvotteluissa. Osallisuus on syytä nostaa vaalikauden isoksi kysymykseksi, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri ja KANEn puheenjohtaja Kristiina Kumpula toteaa.
Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtajien lisäksi 19 jäsentä, jotka edustavat järjestöjä, tutkimusta, elinkeinoelämää, vapaata kansalaistoimintaa sekä ministeriöitä ja virastoja.
Lisätietoja:
neuvottelukunnan puheenjohtaja Kristiina Kumpula, p. +358 40 588 6248 [email protected]
neuvottelukunnan pääsihteeri, erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, p. 0295 150416, [email protected]
Lue lisää:
KANEn hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027
KANE oikeusministeriön verkkosivuilla