Saamebarometri 2016: Saamenkieliset palvelut ja niistä tiedottaminen koetaan riittämättömiksi

Selvitykseen vastanneet kokivat suuria puutteita saamenkielisissä terveyspalveluissa. Erityisen harmillisena pidettiin sitä, miten vähän saamenkieliset lapset ja vanhukset saivat terveyspalveluita äidinkielellään. Sosiaalipalveluista vastaajat olivat tyytyväisimpiä saamenkieliseen päivähoitoon ja kotipalveluihin.

Kuitenkin useampien vastaajien mielestä saamenkieliset palvelut ovat viime vuosina pikemminkin parantuneet kuin heikentyneet.

Varsin iso osa vastaajista ilmoitti, ettei pyri saamaan palvelua saameksi, vaan hoitaa aina palvelutilanteet suomeksi. Selvityksessä tuli esiin myös kuntakohtaisia eroja saamenkielisissä palveluissa. Saamenkieliset palvelut vaihtelevat kunnittain ja yksittäisten saamenkielisten työntekijöiden mukaan. Parhaiten saamenkielisiä palveluita saa selvityksen mukaan pohjoissaamenkielinen Utsjoen kunnassa.

Valtiollisten palveluiden osalta yli puolet vastaajista ei osannut nimetä yhtään viranomaista tai alaa, jolla olisi päässyt asioimaan saameksi.

Saamebarometrissä haastateltiin 80 saamelaisten kotiseutualueella asuvaa henkilöä, joiden äidinkielenä on väestörekisterin väestötiedoissa saamen kieli. Vastaajat olivat iältään 20?80-vuotiaita. Haastatelluista yhdentoista äidinkieli on inarinsaame, yhdentoista äidinkieli koltansaame ja 58 henkilön äidinkieli pohjoissaame.

Oikeusministeriö hyödyntää tutkimustuloksia valmistellessaan keväällä 2017 eduskunnalle annettavaa valtioneuvoston kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta. Lisäksi tuloksia käytetään hyväksi saamen kielilain uudistamisessa.

Saamebarometrin on oikeusministeriön tilauksesta tehty Oulun yliopiston Giellagas-instituutti.

Lisätietoja:
FT, tutkija Annika Pasanen, puh 040 763 9609, sähköposti muotoa [email protected],
ylitarkastaja Vava Lunabba, oikeusministeriö, puh. 02951 50136, sähköposti muotoa [email protected]