Selvitysmiehiltä arvio tuomioistuinviraston perustamisesta

Tavoitteena on järjestää tuomioistuinten keskushallinto tavalla, joka korostaisi tuomioistuinten riippumatonta asemaa, edistäisi hallintotehtävien tehokasta hoitamista sekä vahvistaisi tuomioistuinten mahdollisuutta keskittyä lainkäyttötehtäväänsä. Tätä kautta voitaisiin edistää oikeusturvan toteutumista yhteiskunnassa.

Tuomioistuinhallinnosta huolehtivan viraston perustaminen sisältyy vuosille 2013?2025 laadittuun oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan. Viraston mahdollinen perustaminen valmistellaan laajapohjaisessa toimikunnassa, joka asetetaan erikseen.

- Erillinen tuomioistuinvirasto vastaisi pohjoismaista ja kansainvälistä kehitystä tuomioistuinhallinnon järjestämisessä ja vahvistaisi tuomiovallan riippumattomuutta. Selvitysmiehet ovat laatineet suomalaisiin olosuhteisiin sopivan ehdotuksen, joka on hyvä pohja jatkotyöskentelylle, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ottaessaan vastaan selvityksen.

Tuomioistuinvirasto olisi oikeusministeriön hallinnonalalle sijoittuva itsenäinen virasto, jolle siirrettäisiin oikeusministeriössä nyt hoidettavat tuomioistuinten operatiiviset keskushallintotehtävät. Virasto tukisi ja kehittäisi tuomioistuinten toimintaa. Se voisi hoitaa osan nykyisin kussakin tuomioistuimessa erikseen hoidetuista yhteisistä hallinnollisista tehtävistä.

Selvitysmiehet katsovat, että tuomioistuinviraston toimialan tulisi kattaa kaikki tuomioistuimet. Ylimpien tuomioistuimien erityisasema on mahdollista ottaa huomioon viraston organisaation ja toiminnan käytännön järjestelyissä.

Hallinto-, talous- ja kehittämistehtävät virastolle

Tuomioistuinviraston tehtäväkenttään kuuluisivat tuomioistuinten hallintopalvelut, talous- ja tulosohjaus sekä kehittäminen ja koulutus.

Viraston tärkeä tehtävä olisi yhtäältä vuosittaisen talousarvioehdotuksen tekeminen oikeusministeriölle ja toisaalta talousarviossa tuomioistuinlaitokselle osoitettujen määrärahojen jako eri tuomioistuimille. Tuomioistuinten valtiosääntöinen asema puoltaisi sitä, että tuomioistuinvirasto osallistuisi tehokkaasti myös kehys- ja talousarvioprosessiin valtioneuvostossa.

Selvitysmiehet ehdottavat lisäksi, että virasto antaisi vuosittain eduskunnalle kertomuksen toiminnastaan ja tuomioistuinlaitoksen tilasta.

Selvitysmiehet arvioivat, että yhteisesti järjestetty kehittämis- ja koulutustoiminta voisi olla yksi tuomioistuinviraston perustamisen keskeisimmistä hyödyistä. Virasto voisi muun muassa tukea tuomioistuinten laatutyötä ja tarjota selvityksiä tuomioistuinten toimintaa koskevan lainsäädännön kehittämiselle.

Viraston henkilöstömääräksi noin 45

Selvitysmiehet ehdottavat, että tuomioistuinviraston toiminnan linjaajana ja päätöksentekijänä toimisi yhdeksänjäseninen hallitus, jossa olisi tuomarienemmistö. Viraston nimenä voisi olla esimerkiksi Tuomioistuinhallinto.

Viraston toiminnasta vastaisi hallituksen määräajaksi nimittämä johtaja. Henkilöstön määräksi selvitysmiehet arvioivat noin 45 henkilötyövuotta. Määrään vaikuttaa erityisesti kansainvälisen oikeudenhoidon tehtävien järjestäminen. Henkilöstöstä valtaosa siirtyisi oikeusministeriön oikeushallinto-osastolta ja yhteensä noin 10 henkilötyövuotta tuomioistuimista.

Henkilöstökustannukset lisääntyisivät nykyisestä, mutta niistä osa voitaisiin kattaa nykyistä halvemmilla toimitilakustannuksilla. Selvitysmiesten mukaan lisämäärärahojen tarve olisi näin alle 500 000 euroa.

Suunnitteilla on useita tuomioistuinten tehtäviin ja tuomioistuinverkostoon kohdistuvia uudistushankkeita. Selvitysmiesten mukaan viraston perustaminen olisi luontevaa toteuttaa näiden muutosten yhteydessä, jolloin voitaisiin hyödyntää erilaisia synergiaetuja.

Lisätietoja: oikeustieteen lisensiaatti Pekka Nurmi, puh. 040 560 7606, sähköposti: pesnurmi(at)gmail.com,laamanni Tatu Leppänen, Hyvinkään käräjäoikeus, puh. 02956 47751, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)oikeus.fi,hallitusneuvos Anne Hallavainio, oikeusministeriö, puh. 02951 50458, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi