Terveydenhuollon henkilöstön taustojen selvittämisestä alustava ehdotus

Muistion laatimisen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 työministeriölle tekemä lakialoite. Asian käsittely annettiin oikeusministeriön työryhmälle, joka päätyönään valmistelee parhaillaan ns. turvallisuusselvityslain uudistamista. Laki koskee henkilöstön taustojen selvitysmenettelyjä tehtävissä, joissa on kyse yhteiskunnallisesti tai kansantaloudellisesti tärkeiden yleisten tai yksityisten etujen suojaamisesta. Turvallisuusselvitysmenettelyä koskevaa lakia ei voida suoraan soveltaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön taustojen selvittämiseen.

Terveydenhuollon alalla toimivia ja alalle pyrkiviä koskevan erityissääntelyn tarkoituksena olisi vähentää terveydenhuollon palveluja käyttävien riskiä joutua väkivallan taikka henkeä tai terveyttä vaarantavien tekojen kohteeksi. Tavoitteena on myös edistää potilasturvallisuutta ja luottamusta terveydenhuoltoon.

Työryhmä esittää muistiossaan kahta vaihtoehtoista mallia, joista toisen mukaan rikostaustatiedot talletettaisiin suoraan tuomioistuimen ilmoituksen perusteella terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin, josta työnantaja voisi tarkistaa rikostaustatiedot. Toisen vaihtoehdon mukaan terveydenhuollon tehtävissä toimiva saisi rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskukselta työnantajalle toimitettavaksi. Kummankaan mallin mukaan rikostaustatietojen hankkiminen ei olisi pakollista.

Asian jatkovalmistelun tulisi työryhmän mielestä tapahtua sellaisen mallin pohjalta, joka on toteutettavissa myös käytännössä. Tällä hetkellä rikosrekisteristä ja sakkorekisteristä ei ole ilman aikaa vievää manuaalista käsittelyä saatavissa sellaisia eriteltyjä tietoja, joita rikostaustaotteisiin asiassa tarvittaisiin. Oikeushallinnon tietojärjestelmiä ollaan kuitenkin parhaillaan uudistamassa.

Työryhmän mielestä taustaselvitykseen tulisi poimia tiedot rangaistuksista ottamalla huomioon teon tuomittavuus suhteessa niihin ominaisuuksiin ja arvoihin, joita terveydenhuollon ammattihenkilöllä oletetaan olevan niin ammatillisen toimintakyvyn kuin ammattiin liittyvien eettisten näkökohtien kannalta tarkasteltuna. Siten huomioon otettavia rangaistuksia olisivat paitsi potilaan oikeuksiin kohdistuneet, myös muut henkeen, terveyteen ja tietoon kohdistuneet vakavimmat rikokset. Ammatillisen toimintakyvyn vuoksi huomioon otettaisiin myös törkeä rattijuopumus ja huumausainerikokset.

Muista kuin potilassuhteeseen liittyvistä rikoksista tieto luovutettaisiin työnantajalle vain silloin, kun kysymys on henkilöstä, joka valitaan sellaisiin tehtäviin, joissa hän työskentelee vuodeosastolla ja joissa hän välittömästi määrää tai antaa potilaalle lääkkeitä tai joissa hänellä on pääsy lääkeaineisiin. Toisen omaisuuteen kohdistuvista rikoksista annettaisiin tieto vain silloin, kun valittava henkilö tulisi pääosin toimimaan valvomattomasti yksityiskodissa.

Työryhmä toteaa, että huomioon otettavien rikosten poimiminen kattavasti on vaativa tehtävä, ja että yhtä ainoata oikeata ratkaisua ei välttämättä ole - kysymys on osin tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.

Työryhmän ehdotukset merkitsisivät sitä, että rikostaustaselvitykset kohdistuisivat vain osaan välitöntä potilastyötä tekeviin terveydenhuollon ammattihenkilöihin ja että suurin osa ammattihenkilöstöryhmistä jäisi menettelyn ulkopuolelle.

Asian jatkovalmistelu siirtyy sosiaali- ja terveysministeriölle.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin, puh. 09 1606 7693

Muistio