Työryhmä ehdottaa parannuksia rahanpesun torjuntaan
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa toimia rahanpesun torjunnan tehostamiseksi. Rikoksella hankittujen varojen hallussapito rikoshyödyn peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa tulisi rangaistavaksi ja yritysten ja yhteisöjen rangaistuvastuuta laajennettaisiin. Työryhmä toteaa, että Suomen lainsäädäntö täyttää kansainvälisissä sopimuksissa asetetut velvoitteet. Työryhmä oli yksimielinen.
Työryhmä ehdottaa, että rahanpesun tunnusmerkistöön lisättäisiin tekotavaksi rikoksella hankittujen varojen hallussapito. Hallussapitoa voidaan pitää rikoshyödyn vastaanottamisen jälkeen yleisimpänä rahanpesemisen tekotapana. Ehdotuksen mukaan tekijä syyllistyisi rahanpesuun myös silloin, kun varat eivät ole hänen hallussaan, vaan hänellä on niihin määräysvalta.
Samalla työryhmä yhdenmukaistaisi lainsäädäntöä siten, että myös yritys tai yhteisö voitaisiin tuomita rahanpesusta, jos se törkeästä huolimattomuudesta osallistuu rahanpesutoimiin. Yritys joutuu tällä hetkellä vastuuseen rahanpesusta vain silloin, kun voidaan osoittaa teon tahallisuus. Sekä rahanpesusta että tuottamuksellisesta rahanpesusta rangaistus on nykyisin enimmillään kaksi vuotta vankeutta.
Työryhmä on pohtinut myös, pitäisikö rangaistavuuden alaa laajentaa tilanteisiin, joissa niin kutsutun esirikoksen (esim. pankkiryöstön) tekijä pesee omalla rikoksellaan saamaansa omaisuutta. Kysymys on käytännössä esimerkiksi siitä, että jos pankkiryöstäjä tuhlaa anastamansa rahat, tulisiko hänet tuomita törkeän ryöstön lisäksi erikseen myös rahanpesusta. Työryhmä on päätynyt siihen, että näitä tilanteita ei ole syytä kriminalisoida siihen liittyvien monien kiistanalaisten kysymysten takia.
Oikeusministeriö asetti arviointityöryhmän, kun taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n rahanpesun vastainen työryhmä (FATF) totesi, että Suomen rikoslaki ei kokonaan täytä sen antamia suosituksia. Arviointityöryhmä toteaa, että silloin, kun suosituksista on poikettu, ne on tehty sopimusten sallimissa rajoissa.
Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa rikoksella hankittuja varoja siirretään lailliseen liiketoimintaan häivyttämällä rahojen alkuperäinen lähde. Rahanpesu kriminalisoitiin Suomessa vuonna 1994, ja se säädettiin omaksi rikosnimikkeekseen vuonna 2003.
Lisätiedot:
työryhmän puheenjohtaja, rikosoikeuden professori Jussi Tapani, Turun yliopisto, puh. 02 333 5539
sähköposti: [email protected]
työryhmän jäsen ja sihteeri, lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen (OM), puh. 09 1606 7653
sähköposti: [email protected]