Velkajärjestelyä ehdotetaan mahdolliseksi pienyrittäjille
Työryhmä ehdottaa, että yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn helpotettaisiin. Velkaongelmiin joutuneen yrittäjän yksityiset ja elinkeinotoiminnan velat voitaisiin järjestellä, jos yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen.
Nykyisin velkajärjestelyssä ei voida lainkaan järjestellä elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja. Yrittäjän on joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen. Pienyrittäjälle yrityssaneeraus on usein kuitenkin liian raskas ja kallis vaihtoehto.
Velkajärjestelyn edellytyksenä olisi, että yrittäjä pystyy maksamaan velkojaan ainakin vähän ja että elinkeinotoiminta on riittävän kannattavaa. Yhtiömuotoisia yrityksiä velkajärjestelyn mahdollisuus ei jatkossakaan koskisi.
- Työryhmän esitys merkitsee uutta mahdollisuutta rehellisesti toimineille pienyrittäjille, joiden elinkeinotoiminta on jatkamiskelpoista, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Uudistuksen myötä yrittäjän omistusasunnon suoja paranisi. Velkajärjestelyssä omistusasunto on mahdollista tietyin edellytyksin säilyttää toisin kuin yrityssaneerauksessa.
Työryhmä ehdottaa, että omistusasuntonsa säilyttävän velallisen olisi jatkossa maksettava velkojaan nykyistä enemmän. Maksuja tulisi kertyä muiden kuin vakuusvelkojen osalta viisivuotisen maksuohjelman mukaisesti, vaikka maksuohjelman kesto muutoin olisi normaalit 3 vuotta. Velkojien kannalta tämä tietäisi paluuta oikeudenmukaisempaan laskentatapaan.
Työttömien nuorten pääsy velkajärjestelyyn nopeammaksi
Työryhmä nopeuttaisi työttömien pääsyä velkajärjestelyyn. Velkajärjestely voitaisiin ehdotuksen mukaan myöntää 1,5 vuotta kestäneen työttömyyden jälkeen. Nykyisin käytäntönä on, että velkajärjestelyyn voi päästä vasta sen jälkeen, kun työttömyys on jatkunut 2 vuotta.
Alle 25-vuotias voisi päästä velkajärjestelyyn jo 9 kuukauden työttömyyden jälkeen.
Nuorten ylivelkaantuminen on viime vuosina lisääntynyt ja kaikkein voimakkainta se on alle 25-vuotiaiden nuorten ryhmässä. Esimerkiksi pikaluottojen takaisinmaksuun liittyvät ongelmat koskevat erityisesti nuoria.
- Ylivelkaantuminen saattaa johtaa moniin muihin ongelmiin nuoren elämässä. Työryhmän ehdottama uudistus on kannatettava, sillä se voisi auttaa nuoria uuteen alkuun ja ehkäistä syrjäytymistä, ministeri Henriksson korostaa.
Nykyisen lain mukaan velkajärjestelyn esteenä voi olla ilmeisen kevytmielinen velkaantuminen. Vanhahtava käsite ehdotetaan korvattavaksi sanoilla piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen. Työryhmän mielestä velkaantumisen moitittavuutta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös mm. velallisen ikä ja luotonantajan toiminta. Luotonantajan edellytetään toimivan vastuullisesti ja arvioivan kuluttajan maksukykyä ennen luoton myöntämistä.
Velallinen saisi pitää suuremman osan hankkimistaan lisätuloista
Työryhmä ehdottaa, että velallista kannustettaisiin tulonhankintaan korottamalla osuutta, jonka velallinen saa pitää itsellään hankkiessaan lisätuloja velkajärjestelyn aikana. Velallisen oikeutta vapaakuukausien pitämiseen lisättäisiin silloin, kun maksuohjelman kesto ylittää normaalit 3 vuotta.
Velkajärjestelymenettelyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi mm. siten, että velan määrä maksuohjelmassa määräytyisi jo velkajärjestelyhakemuksessa käytetyn saldopäivän mukaan. Tiedoksiannot velalliselle, velkojille ja muille tahoille toimitettaisiin sähköpostitse, kun nykyisin edellytetään postitoimitusta. Tästä syntyisi merkittäviä säästöjä.
Käräjäoikeuksiin jätettiin vuonna 2012 lähes 3 800 velkajärjestelyhakemusta. Työryhmä arvioi, että uudistuksen myötä pienyrittäjien velkajärjestelyhakemuksia tulisi käräjäoikeuksiin noin 300 vuodessa. Lisäksi nuorten velkajärjestelyhakemusten määrä kasvaisi arviolta 250:llä vuodessa.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Mari Aalto, puh. 02951 50502
sähköposti: [email protected]