Oikeudellisen yhteistyön historia

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti tekevät pohjoismaista yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja Pohjoismaiden neuvostossa. Ministerineuvosto on hallitusten välinen yhteistyöelin ja neuvosto puolestaan parlamentaarinen yhteistyöelin.

Vuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvoston perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Pohjoismaiden pääministerien visiona on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta palvelee Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävä yhteistyö. Päävastuu pohjoismaisesta yhteistyöstä on Pohjoismaiden pääministereillä. Käytännössä vastuu on delegoitu pohjoismaisille yhteistyöministereille (MR-SAM) ja pohjoismaiselle yhteistyökomitealle (NSK), joka vastaa hallitusyhteistyön päivittäisestä koordinoinnista.

Nimestään huolimatta ministerineuvosto koostuu useista ministerineuvostoista. Alakohtaisia ministerineuvostoja on tällä hetkellä 11 yhteistyöministerien lisäksi, joista yksi pohjoismaisten oikeusministereiden ministerineuvosto (MR-JUST).

Oikeudellisen yhteistyön tausta

Pohjoismaisen yhteistyön oikeudellisena perustana toimii vuonna 1962 solmittu ns. Helsingin sopimus, jossa on määritelty myös oikeusyhteistyön periaatteet. Oikeussektorin työtä ohjaa lisäksi oikeussektorin yhteistyöohjelma 2019–2022.

Pohjoismaisessa oikeusyhteistyössä edistetään poliittisen tason ja virkamiestason kontakteja, keskusteluja ja tarpeen mukaan myös koordinointia, joka liittyy Euroopan neuvoston ja YK:n kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla käytäviin neuvotteluihin.

Pohjoismaiden oikeusministerit tapaavat vuosittain ja lisäksi Pohjoismaat kokoontuvat ministeritasolla yhdessä Baltian maiden kanssa joka toinen vuosi.

Kööpenhaminassa sijaitsevalla Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöllä on operatiivinen vastuu pohjoismaisen hallitusyhteistyön päivittäisestä toiminnasta. Lisäksi sihteeristö koordinoi Pohjoismaiden oikeussektorin virkamiehistä koostuvan oikeusasioiden virkamieskomitean työtä.

Oikeusyhteistyö auttaa Pohjoismaita edistämään pohjoismaisen lainsäädännön yhteisiä perusperiaatteita yhteispohjoismaisten arvojen mukaisesti. Oikeussektorin yhteistyöohjelman mukaan oikeusyhteistyötä tehdään mm. seuraavilla aloilla: rikosoikeus ja prosessioikeus, tuomioistuinjärjestelmä, rikosten ja terrorismin torjunta, rikoksen uhrien suojelu, poliisiyhteistyö samoin kuin turvapaikkaan, maahanmuuttoon, syrjintään, perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa. Myös julkisoikeuden alat, kuten hallinto-oikeus, kansalaisten oikeus tutustua asiakirjoihin ja henkilötietosuojaa koskeva lainsäädäntö on määritelty oikeusalan yhteistyön alueiksi.

Oikeusalaan sisältyy myös yksityisoikeuden aloja kuten perheoikeus, varallisuus- ja sopimusoikeus sekä kuluttajaoikeus. Oikeusyhteistyössä priorisoidaan alueita, joilla voidaan saavuttaa pohjoismaista hyötyä. Tämän mukaisesti annetaan painoarvoa asioille, joissa yhteisillä tai yhteneväisillä pohjoismaisilla toimilla ja ratkaisuilla, kuten tutkimuksella, saavutetaan paremmat tulokset kuin kansallisilla toimilla.

Lisää Pohjoismaisesta oikeudellisesta yhteistyöstä