Vesilainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva esitys valmistunut
Vesialueiden ja vesivarojen käyttöä sääntelevä vesilaki ehdotetaan kokonaan uudistettavaksi. Muutoksilla pyritään parantamaan vesiympäristön tilaa, selkeyttämään lainsäädäntöä ja tehostamaan vesilupien käsittelyä. Hallitus hyväksyi esityksen sisällön ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle tasavallan presidentin esittelyssä 15. tammikuuta 2010.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia kaikille kuuluviinoikeuksiin liikkua vesistössä ja ottaa vesistöstä vettä omaa henkilökohtaista tarvetta varten.
Vesiympäristöä muuttava hanke edellyttäisi nykyiseen tapaan lupaa. Lupaharkinta perustuisi myös uudessa laissa hankkeesta aiheutuvien hyötyjen ja haittojen punnintaan (intressivertailu), jota täydentäisi kielto aiheuttaa huomattavan haitallisia vaikutuksia (ehdoton luvanmyöntämiseste). Aina lupaa edellyttävien hankkeiden joukkoon ehdotetaan lisättäväksi yli 500 kuutiometrin suuruiset ruoppaukset
Luonnontilaisten purojen turvaamiseksi ehdotetaan, että vesitaloushankkeelle tarvittaisiin lupa aina, jos hanke voi vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen.
Lupakynnyksen alapuolelle jäävien ruoppaus- ja ojitushankkeiden ennakkovalvontaa tehostettaisiin laajentamalla niitä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta. Tällaisista hankkeista olisi tehtävä viranomaiselle ilmoitus, jossa on tiedot hankkeesta, sen toteuttamistavasta ja ympäristövaikutuksista.
Vesiluvan myöntämisestä päättäisi kuten nykyisinkin aluehallintovirasto. Lakiin esitetään lisättäväksi säännös, jonka mukaan aluehallintoviraston olisi pyydettävä valtioneuvoston lausunto yhteiskunnan kannalta tärkeässä vesitaloushankkeessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kulkuyhteyksien järjestämiseen, vesi- tai energiahuollon turvaamiseen tai alkuperäisen luonnonsuojeluun liittyvät valtakunnallisesti merkittävät hankkeet. Lausunto ei kuitenkaan sitoisi lupaviranomaista.
Veden ottamista koskevaa etusijajärjestystä ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että paikallisten vedenottamistarpeiden ensisijaisuus korostuu. Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa vedenottamon suoja-alueen perustamiseen parannettaisiin. Suoja-alueen perustamista voisivat vaatia vedenottamoluvan hakijan lisäksi myös asianosaiset sekä viranomainen.
Lakiin lisättäisiin vedenkorkeuden pysyvää nostamista koskevat erityissäännökset. Uudistuksella pyritään tukemaan vesistöjen kunnostushankkeita, joihin voi liittyä keskivedenkorkeuden nostaminen.
Vesiluvan myöntämiseen liittyvästä katselmustoimituksesta ehdotetaan luovuttavaksi, jotta vesiasioiden käsittely nopeutuisi. Tämä asettaisi hankkeesta vastaaville nykyistä laajemman velvollisuuden selvittää hankkeen vaikutuksia.
Mahdollisuutta muuttaa jälkikäteen vesiluvan määräyksiä ehdotetaan laajennettavaksi sellaisiin hankkeisiin, joille on myönnetty lupa ennen nykyisen vesilain voimaantuloa. Muuttamisen perusteena voivat olla hankkeesta aiheutuvat ennakoimattomat vahingot, olosuhteiden muuttuminen tai turvallisuussyyt.
Lakiin esitetään sisällytettäväksi mahdollisuus määrätä vesilupa raukeamaan, jos luvanhaltijaa ei enää ole tai hanke on menettänyt alkuperäisen merkityksensä.
Lisäksi lakiin otettaisiin säännökset saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien oikeuksien turvaamisesta vesitaloushankkeita toteutettaessa.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jari Salila, puh. 09 1606 7706
sähköposti: [email protected]