Korvausvaatimusten kevennetty käsittely aiotaan mahdollistaa
Rikoksen uhrille ehdotetaan oikeutta hakea tuomioistuimen vahvistamaa vahingonkorvausta valtion varoista kirjallisella hakemuksella Oikeusrekisterikeskukselta. Hänen ei enää tarvitsisi nostaa käräjäoikeudessa kannetta valtiota vastaan. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle 7. helmikuuta.
Esitys liittyy tilanteisiin, joissa asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta ei ole ratkaistu viimeistään rikoshyödyn menettämistä koskevan vaatimuksen yhteydessä. Tällöin rikoshyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi. Nykyisen lain mukaan asianomistaja voi kuitenkin myöhemmin vaatia valtion haltuunsa saamaa omaisuutta itselleen valtiota vastaan ajettavalla kanteella. Jatkossa kannetta ei enää tarvitsisi nostaa, mikä vähentäisi vahingonkorvausta hakevalle aiheutuvaa vaivaa ja kustannuksia.
Jos samaa kohdetta koskevia hakemuksia on useita, ne tulisi pyrkiä ratkaisemaan Oikeusrekisterikeskuksessa samalla kertaa. Jollei täytäntöönpantu omaisuus riitä kaikkien saatavien maksamiseen, maksu suoritettaisiin saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa samaan tapaan kun konkurssimenettelyssä. Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen tyytymätön voisi nostaa valtiota vastaan kanteen käräjäoikeudessa.
Muutosesityksen taustalla on ns. WinCapita-juttu ja sen poikkeuksellisen suuri määrä asianomistajia.
Uudistukseen liittyen esitetään sakkorekisterin tietojen säilyttämisaikaa pidennettäväksi viiteen vuoteen. Nykyiset yhden ja kolmen vuoden määräajat ovat osoittautuneet liian lyhyiksi, sillä sakkorekisterin tietoja saatetaan tarvita pitkänkin ajan kuluttua.
Vaarallisen eläimen tappamisesta huolehtisivat poliisi ja eläinlääkäri
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on edellyttänyt, että lainsäädäntöön täsmennetään, mikä viranomainen vastaa vaarallisen eläimen lopettamista koskevan tuomioistuimen määräyksen täytäntöönpanosta. Eläimen tappamisesta huolehtisi esityksen mukaan poliisi eläinlääkärin avustuksella.
Lainvastaisen verkkoviestin poistaminen kuuluisi ulosottomiehelle
Tuomioistuin voi määrätä sisällöltään lainvastaiseksi todetun verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Käytännössä on ilmennyt epäselvyyttä siitä, mikä viranomainen vastaa verkkoviestin poistamisesta ja hävittämisestä. Lainsäädäntöä esitetään täsmennettäväksi siten, että tehtävä kuuluisi ulosottomiehelle.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio, puh. 02951 50500
sähköposti: [email protected]