Maksuvälinepetosten torjuntaa tehostetaan
Maksuvälinerikoksia koskevia säännöksiä päivitetään. Jatkossa ne koskevat myös maksuvälineinä käytettyjä virtuaalivaluuttoja. Lisäksi joidenkin maksuvälinerikosten rangaistuksia kiristetään. Muutoksilla pannaan täytäntöön EU:n maksuvälinepetosdirektiivi.
Direktiivin tavoitteena on tehostaa maksuvälinepetosten torjuntaa. Sillä myös vahvistetaan rikosoikeudellista suojaa ja lisätään maksujärjestelmien luotettavuutta. Maksuvälinepetoksia tehdään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, ja ne ovat usein valtioiden rajat ylittäviä. Niihin saattaa liittyä myös järjestäytynyttä rikollisuutta.
Suomen lainsäädäntö vastaa suurelta osin direktiivin velvoitteita, sillä rikoslakimme maksuvälinepetossäännökset ovat jo ennestään olleet monilta osin edistyksellisempiä kuin aikaisempi EU-lainsääntö. Koska direktiivi koskee myös virtuaalivaluuttoja maksuvälineenä, maksuvälineen käsite on rikoslaissamme nyt selkeästi ulotettu koskemaan virtuaalivaluuttoja ja sähköistä rahaa.
Direktiivin mukaisesti maksuvälinerikoksista säädetyt rangaistukset myös kovenevat eräissä kohdin. Törkeistä tekomuodoista säädetään viiden vuoden enimmäisrangaistus nykyisen neljän vuoden sijaan. Maksuvälinepetoksen valmistelun enimmäisrangaistus korotetaan yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta.
Tasavallan presidentti vahvisti lain tänään. Muutokset tulevat voimaan heinäkuun alussa.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, p. 0295 150 244, [email protected]