Metsästysrikoksista ehdotetaan ankarampia rangaistuksia
Törkeä metsästysrikos ehdotetaan lisättäväksi rikoslakiin, jotta erityisen moitittavista teoista voitaisiin rangaista nykyistä ankarammin. Hallitus päätti esityksen sisällöstä ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle 29. lokakuuta presidentin esittelyssä.
Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittaisiin, jos rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. Tämä voisi olla kyseessä, jos eläimelle on aiheutettu pitkäaikaista kärsimystä. Törkeästä teosta tuomittaisiin myös, jos rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä. Lisäksi törkeänä pidettäisiin rikosta, jolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai joka on tehty erityisen suunnitelmallisesti. Esimerkiksi myyntikanavien järjestäminen etukäteen voisi olla tästä osoituksena.
Metsästysrikos arvioitaisiin törkeäksi myös, jos laittomasti tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä. Mainittujen eläinlajien yksilöön kohdistuneen rikoksen arvioiminen törkeäksi vastaa näiden lajien suojeluarvoa ja suojelun tarvetta ja Suomi on EU:n jäsenvaltiona sitoutunut niiden erityiseen suojeluun. Edellytyksenä törkeästä metsästysrikoksesta tuomitsemiselle olisi lisäksi aina, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Rangaistus törkeästä metsästysrikoksesta olisi esityksen mukaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Perusmuotoisen metsästysrikoksen rangaistus on nykyiseen tapaan sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Lakiin esitetään otettavaksi myös uusi säännös törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. Seuraamus törkeästä teosta olisi sakko tai enintään kolme vuotta vankeutta. Perusmuotoisen laittoman saaliin kätkemisen enimmäisrangaistus nostettaisiin nykyisestä kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta. Laittoman saaliin kätkeminen käsittää muun muassa saaliin kuljettamisen, välittämisen tai myymisen.
Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittava määrättäisiin aina metsästyskieltoon, jos ei ole erityisen painavia syitä jättää kieltoa määräämättä. Metsästyskielto törkeästä teosta olisi kestoltaan vähintään kolmen ja enintään kymmenen vuoden pituinen. Metsästysrikoksesta voidaan nykyisin määrätä enintään viiden vuoden metsästyskielto.
Metsästysrikosten tutkinnan tehostamiseksi poliisille annettaisiin mahdollisuus televalvontaan ja matkaviestimen sijaintitietojen hankkimiseen, kun on kyseessä törkeän metsästysrikoksen tai törkeää laittoman saaliin kätkemistä koskevan rikoksen esitutkinta. Näin saatavien tietojen avulla voitaisiin selvittää rikoksesta epäillyn matkapuhelin- ja sähköpostiliikennettä sekä sitä, keitä rikoksentekopaikan läheisyydessä on liikkunut. Televalvonnalla ei saada tietoa viestin sisällöstä.
Poliisin tietoon tulleiden metsästysrikosten ja -rikkomusten määrät eivät ole viime vuosina merkittävästi lisääntyneet. Viranomaisvalvonnassa on kuitenkin todettu metsästysrikosten raa'istuminen ja suunnitelmallisuuden lisääntyminen sekä rikosten kohdistuminen Euroopan unionin tärkeinä pitämiin riistaeläimiin. Metsästysrikosten tutkinta laajoilla asumattomilla alueilla on myös vaativaa.
Metsästysrikoksesta tuomittujen määrä on vaihdellut 2000-luvulla 20-50 tuomitun välillä. Seuraamus on yleensä päiväsakkoja, mutta vuosittain tuomitaan myös muutaman kerran ehdollista vankeutta. Metsästysrikkomuksesta ja metsästyslain säännösten rikkomisesta on 2000-luvulla tuomittu vuosittain noin 200 henkilöä päiväsakkoihin. Laittoman saaliin kätkemisestä tuomitaan vuosittain alle kymmenen henkilöä sakkoihin.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, puh. 09 1606 7725
sähköposti: [email protected]