Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjutaan monin keinoin
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma painottaa digitaalisen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Keskeistä on myös rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten kouluttaminen ja väkivallan katkaisuohjelmien kehittäminen.
Naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan merkittävä ongelma Suomessa. Esimerkiksi kansallisen rikosuhritutkimuksen 2018 mukaan joka kymmenes nainen oli viimeisen vuoden aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa; nykyisen tai entisen kumppaninsa tekemää väkivaltaa oli kokenut viisi prosenttia naisista. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeusvalvontaelimiltä suosituksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman 2020–2023 on laatinut oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä. Valmistelussa on kuultu väkivaltatyöhön erikoistuneita tutkijoita, järjestöjä ja viranomaisia. Ohjelma keskittyy väkivallan ennaltaehkäisyyn, rikosprosessiviranomaisten osaamisen parantamiseen sekä väkivallan tekijöiden kanssa tehtävään työhön.
– Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä tarvitaan paljon erilaisia toimenpiteitä. Olen hyvin tyytyväinen, että poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja sidosryhmiä kuullen on saatu koottua näin monipuolinen kokonaisuus. Uusi torjuntaohjelma on tärkeä osa hallituksen toimia väkivallan vähentämiseksi ja uhrin aseman parantamiseksi. Muita oikeusministeriössä valmisteltavia toimia ovat esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, lähestymiskieltolain tarkastelu ja ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Ohjelma painottaa ennaltaehkäisyä ja tiedon lisäämistä uusista ilmiöistä
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman monet toimenpiteet keskittyvät ennaltaehkäisyyn ja nuoriin. Esimerkiksi nuoriin naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään pyritään vaikuttamaan kampanjalla, joka nostaa esille sivustakatsojan roolia. Digitaalisesta väkivallasta kerrotaan nuorille toisella kampanjalla ja myös digitaalisten pelien naiskuvaan kiinnitetään huomiota. Lisäksi nuoria valistetaan turvallisesta seurustelusta ja turva- ja tunnetaidoista. Tiedon lisääminen on myös kunniaan liittyvän väkivallan torjunnan keskeinen toimenpide. Tätä työtä tekevät muun muassa järjestöt maahanmuuttajayhteisöissä.
Tärkeä torjuntaohjelman painopiste on rikosoikeusjärjestelmän toimijoiden osaamisen parantaminen. Naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä ja uusista ilmiöistä annetaan koulutusta poliisille, syyttäjille, tuomareille, oikeusavustajille ja Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöille. Uusien ohjeiden laatimisen lisäksi levitetään jo tehtyjä koulutusmateriaaleja. Myös kuntien, järjestöjen ja turvakotien ammattilaisia koulutetaan eri aiheista.
Toistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ohjelma painottaa väkivallan tekijöiden nykyistä parempaa ohjaamista palveluihin ja väkivallan katkaisuohjelmien kehittämistä. Ohjelma pyrkii parantamaan myös väkivallan ehkäisyn rakenteita ja koordinaatiota. Lisäksi torjuntaohjelmaan liittyy useita tutkimushankkeita. Ohjelman toimeenpanoon on varattu 400 000 euron vuosittainen määräraha, josta jaetaan valtionavustuksia toimenpiteiden toteuttamiseen muun muassa järjestöille.
Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä hyväksyi naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toimenpiteet aiemmin lokakuussa.
Lisätietoja:
erityisavustaja Otto Andersson, puh. 0295 150 121, [email protected]
neuvotteleva virkamies Elina Ruuskanen, puh. 0295 150 418, [email protected]
Naisin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-835-6