Sananvapausrikoksia koskeva esitys eduskunnalle - Vainoaminen rangaistavaksi teoksi

Lisäksi hallitus esittää rikoslakiin uutta vainoamisen kieltävää rangaistussäännöstä. Lakiin lisättäisiin uutena rikoksena myös viestintärauhan rikkominen.

Rangaistuksia yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä
ja kunnianloukkauksesta lievennettäisiin

Niin sanotuissa sananvapausrikoksissa on yleensä kysymys sananvapauden ja yksityisyyden tai kunnian suojan välisestä ristiriidasta. Vaikeita tulkintatilanteita voi liittyä esimerkiksi tiedotusvälineiden toimintaan.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita tuomioita, joissa Suomen on katsottu sananvapautta, yksityiselämän ja kunnian suojaa koskeneissa oikeusjutuissa loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua sanan- ja ilmaisunvapautta. Ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt vankeusrangaistuksen uhkaa sananvapauden kanssa yhteensopivana vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa.

Nyt eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta voitaisiin jatkossa tuomita vain sakkoa. Rangaistus törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja törkeästä kunnianloukkauksesta olisi kuitenkin sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Kunnianloukkausta ei enää pidettäisi törkeänä sillä perusteella, että teko on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville.

Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön huomioon ottamiseksi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja kunnianloukkausta koskevaan säännökseen lisättäisiin rangaistavuutta rajoittava uusi lauseke. Rikoksena ei pidettäisi yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Asian arvioinnissa tulisi ottaa huomioon muun muassa ilmaisun sisältö ja toisten oikeudet. Punninta voi koskea muun muassa rikoksentekijän henkilöllisyyttä koskevien tietojen esittämistä uutisoinnissa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut, että yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee olla painavat perusteet. Lakiesityksen perusteluissa korostetaan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön seuraamisen tärkeyttä tuomioistuimissa. Rangaistavuuden alan suoraa sitomista esimerkiksi ihmisoikeussopimuksen määräykseen tai viittaamalla ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöön ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa.

Kunnianloukkausrikokset ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevat rikokset olisivat asianomistajarikoksia kuten nykyisinkin. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin jatkossakin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Vainoaminen rangaistavaksi

Esityksen mukana rikoslakiin lisättäisiin uusi vainoamista koskeva rangaistussäännös. Vainoamisen kriminalisointia edellyttää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus. Vaikka laitonta uhkaamista ja lähestymiskiellon rikkomista koskevat rangaistussäännökset jo suurelta osin kattavat yleissopimuksen velvoitteet, rangaistavuuden ala ei ole nykyisin aukoton.

Vainoamiseen syyllistyisi henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoaminen olisi virallisen syytteen alainen rikos.

Suojaa häirintäviestinnältä

Rikoslakiin lisättäisiin myös uusi viestintärauhan rikkomista koskeva rangaistussäännös, joka kattaisi lähtökohtaisesti kaikki viestintävälineisiin lähetettävät häirintäviestit. Viestintärauhan rikkomiseen syyllistyisi se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää toiselle viestejä tai soittaa niin, että teko on omiaan aiheuttamaan hänelle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Teko olisi asianomistajarikos, jonka rangaistuksena olisi sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Säännös laajentaisi häirintäviestinnän rangaistavuutta kotirauhaa häiritsevästä puhelin- ja matkapuhelinhäirinnästä muihinkin viestintävälineisiin, eikä rangaistavuus olisi enää sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä.

Esityksen mukaan tavoitteena on, että uudet rikoslain säännökset tulisivat voimaan vuoden 2014 alusta.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen, puh. 02951 50548, ja lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala, puh. 02951 50486,
s-posti: [email protected]

Hallituksen esitys löytyy tiedotteesta verkkosivuilla www.om.fi.