Hyppää sisältöön
Media

Rahanpesun torjuntaa aiotaan tehostaa

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 2.12.2010 11.25
Tiedote -

Rahanpesun torjuntaa pyritään tehostamaan lisäämällä rahanpesurikoksen yhdeksi tekotavaksi rikoksella hankittujen varojen hallussapito hyötymistarkoituksessa. Hallussapitoa voidaan pitää rikoshyödyn vastaanottamisen jälkeen yleisimpänä rahanpesemisen tekotapana. Hallitus päätti esityksen sisällöstä ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle 3. joulukuuta presidentin esittelyssä.

Esityksen mukaan rahanpesusta voitaisiin tuomita myös yritys tai yhteisö, jos se törkeästä huolimattomuudesta osallistuu rahanpesutoimiin. Yritys joutuu tällä hetkellä vastuuseen rahanpesusta vain silloin, kun voidaan osoittaa teon tahallisuus. Lisäksi esitetään, että jatkossa rahanpesurikoksissa olisi mahdollista antaa kansainvälistä oikeusapua ilman kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttymistä.

Rahanpesulla tarkoitetaan rikollisesta toiminnasta lähtöisin olevien varojen siirtämistä esimerkiksi liiketoimintaan niin, että rahojen todellinen alkuperä peitetään.

Uusi työryhmä selvittämään niin sanottua itsepesua

Oikeusministeriö asettaa myös työryhmän pohtimaan uudelleen kysymystä siitä, pitäisikö rangaistavuuden alaa laajentaa koskemaan myös niin sanottua itsepesua. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että jos pankkiryöstäjä käyttää anastamansa rahat, pitäisikö hänet tuomita törkeän ryöstön lisäksi myös rahanpesusta. OECD:n rahanpesun vastainen työryhmä (FATF) on arvostellut sitä, että tällainen itsepesu ei ole Suomessa rangaistavaa.

Asiaa on aiemmin selvitetty työryhmässä, joka totesi maaliskuussa 2010 valmistuneessa mietinnössään, että itsepesua ei ole syytä säätää rangaistavaksi asiaan liittyvien monien kiistakysymysten takia. Työryhmän mietinnöstä annetuissa lausunnoissa pääosin kannatettiin ratkaisua, mutta eräissä lausunnoissa ehdotettiin kysymyksen tarkempaa arviointia tai itsepesun kriminalisointia.

Uuden työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi 31.5.2011.

Työryhmän puheenjohtaja on valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Jäsenet ovat laamanni Heli Lehto-Kinnunen Tuusulan käräjäoikeudesta, professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta, Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero, osastopäällikkö Kauko Aaltomaa sisäasiainministeriön poliisiosastolta sekä lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa ja lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen oikeusministeriöstä.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Matti Marttunen, puh. 09 1606 7653
sähköposti: [email protected]

Tietoa hankkeesta

Sivun alkuun