Rasismi- ja viharikoksia koskevia rangaistussäännöksiä aiotaan tiukentaa
Hallitus esittää rasististen tekojen kriminalisointien selkeyttämistä. Rangaistuksen koventamisperusteita muun muassa täsmennettäisiin, jotta ne nykyistä laajemmin soveltuisivat rasististen rikosten ohella myös muun tyyppisiin viharikoksiin.
Eduskunnalle perjantaina 17. joulukuuta annettavan lakiesityksen tavoitteena on saattaa voimaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikoksia koskevan sopimuksen rasisminvastainen lisäpöytäkirja ja panna kansallisesti täytäntöön EU:n rasismin torjuntaa koskeva puitepäätös.
Rikosta pidetään rasistisena silloin, kun teko kohdistuu ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvään ryhmään tai sen jäseneen. Rasistisesta motiivista tehdyt rikokset ovat jo nykyisin Suomessa rangaistavia ja rasistinen vaikutin voidaan ottaa huomioon rangaistusta koventavana perusteena. Keskeinen rangaistussäännös, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, on esityksen mukaan kuitenkin jo osin vanhentunut ja sen soveltaminen tietoverkoissa tapahtuviin toimintoihin voi olla ongelmallista.
Esityksen mukaan rikoslakiin lisättäisiin erityinen törkeää kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva rikostunnusmerkistö. Se soveltuisi muun muassa tapauksiin, joissa kehotetaan tai houkutellaan joukkotuhontaan tai muihin vakaviin ihmisoikeusrikoksiin, murhaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon. Törkeä tekotapa voisi soveltua myös muuhun vakavaan väkivaltaan kehottamiseen, jossa sillä selvästi vaarannetaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Uuden törkeän rikoksen enimmäisrangaistus olisi neljä vuotta vankeutta.
Kiihottamisrikossäännösten ulottumista ns. viharikoksiin selvennettäisiin siten, että rikoksen vaikuttimina mainittaisiin nimenomaisesti myös ihonväri, syntyperä, vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus. Vastaavat vaikuttimet mainittaisiin myös rangaistuksen koventamista koskevassa säännöksessä. Säännöksissä säilytettäisiin edelleen lauseke, joka mahdollistaisi niiden soveltamisen tapauksiin, jossa vaikuttimena on ollut jokin edellä lueteltuihin perusteisiin rinnastettava peruste. Rikoksen rasistinen tai muu sellainen vaikutin olisi rangaistusta koventava riippumatta siitä, keneen tai mihin rikos kohdistuu.
Myös oikeushenkilö, kuten esimerkiksi yhteisö tai yhdistys, voisi esityksen mukaan joutua vastuuseen kiihottamisrikoksesta kansanryhmää vastaan, ja, jos rikoksella on vihamotiivi, laittomasta uhkauksesta ja törkeästä kunnianloukkausrikoksesta.
Yhteiskunnallista keskustelua ei rajoiteta, mutta sen sisällöllä on rajansa
Esityksessä korostetaan sananvapauden merkitystä säännöksiä sovellettaessa. Ehdotetuilla rikoslain säännöksillä ei rajoiteta vapautta keskustella yhteiskunnallisesti merkityksellisistä asioista.Niinpä esimerkiksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan tai siitä vastuussa olevien ankarakaan arvostelu ei sellaisenaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä. Rangaistavaa kuitenkin on kansanryhmien uhkaaminen, solvaaminen tai panettelu.
Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi.
Esityksessä huomautetaan, että sananvapauden ydinalueeseen kuuluvan poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun yhteydessä rajoituksiin on suhtauduttava tiukemmin kuin esimerkiksi kaupallisessa mainonnassa. Myös tieteen ja taiteen vapaus ovat tärkeitä perusoikeuksia, jotka tulee ottaa huomioon säännöksiä sovellettaessa.
Lisätietoja:
lainsäädäntösihteeri Mirja Salonen, puh. 09 1606 7675,
sähköposti: [email protected]