Rikoksen esitutkintaa ja pakkokeinoja koskeviin lakeihin esitetään uudistuksia

Hallitus hyväksyi esityksen ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle 29. lokakuuta presidentin esittelyssä. Samanaikaisesti on määrä antaa sisäasiainministeriön esityksestä poliisilain uudistamista koskeva hallituksen esitys.

Esityksessä ehdotetaan uusia salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta rikoksen selvittämiseksi. Uusia keinoja olisivat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

Nykyisin jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja ovat telekuuntelu, televalvonta, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu ja tekninen seuranta), peitetoiminta ja valeosto.

Salaisia pakkokeinoja saataisiin pääsääntöisesti käyttää tiettyjen vakavien rikosten selvittämiseen ja vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Peitetoiminnan, valeoston ja asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käyttäminen edellyttäisi lisäksi, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.

Tuomioistuin osallistuisi peitetoiminnasta päättämiseen

Perusoikeuksiin merkittävimmin puuttuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen edellyttäisi tuomioistuimen päätöstä. Poliisin olisi ennen peitetoiminnan aloittamista saatettava Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi, onko kyseessä niin suunnitelmallinen, ammattimainen tai järjestäytynyt rikollisuus, että sen tutkinnassa saadaan käyttää peitetoimintaa.

Nykyisin peitetoiminnan käyttämisestä päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö. Jatkossa päätöksenteko keskitettäisiin vain yhteen tuomioistuimeen, jossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota salassapitoon ja tietoturvallisuuteen.

Tuomioistuimet päättävät jo nykyisin telekuuntelun, televalvonnan ja mm. asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käytöstä sekä matkaviestimien sijaintitiedon hankkimisesta (jatkossa nimenä tukiasematietojen hankkiminen). Esityksen mukaan myös tekninen katselu siirtyisi tuomioistuinten päätettäväksi silloin, kun se kohdistuu muuhun kotirauhan suojaamaan paikkaan kuin asuntoon, johon teknistä katselua ei edelleenkään saisi kohdistaa.

Ehdotetuista uusista pakkokeinoista tuomioistuimen päätöstä edellyttäisivät tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta sekä tekninen laitetarkkailu.

Kiireellisissä tilanteissa poliisi saisi ennen tuomioistuimen ratkaisua väliaikaisesti päättää eräiden salaisten pakkokeinojen käyttämisestä. Niiden käyttö olisi kuitenkin lopetettava ja saatu aineisto hävitettävä, jos tuomioistuin katsoo, ettei toimenpiteelle ole ollut edellytyksiä.

Peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Hän voisi kuitenkin erittäin rajoitetuin edellytyksin tehdä lieviä rikkomuksia sekä osallistua järjestäytyneen rikollisryhmäntoimintaan esimerkiksi kuljettamalla henkilöitä, esineitä tai aineita joutumatta vielä sillä perusteella rangaistusvastuuseen.

Salaisia pakkokeinoja käytettäessä saadaan myös ylimääräistä tietoa, joka ei liity tutkittavana olevaan rikokseen. Tällaisen tiedon hyödyntämisestä ei nykyisin ole säännöksiä laissa. Esityksen mukaan poliisi saisi käyttää ylimääräistä tietoa selvittääkseen tiettyjä vakavia rikoksia. Vähäistenkin rikosten osalta ylimääräisen tiedon käyttö olisi sallittu rikoksen estämiseksi, esitutkinnan suuntaamiseksi sekä syyttömyyttä tukevana selvityksenä.

Etsintävaltuutettu turvaisi salassa pidettävän aineiston

Poliisin toimittamaa etsintää koskeviin säännöksiin esitetään huomattavia muutoksia. Tarkoituksena on tiukentaa etsinnän edellytyksiä erityisesti silloin, kun etsinnän kohteena olevassa paikassa saattaa olla salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa.

Uutta olisi etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään. Erityinen kotietsintä olisi kyseessä, jos etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa. Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärien vastaanottotiloissa, asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja toimittajien asunnoissa. Erityiseen kotietsintään osallistuisi etsintävaltuutettu, joka huolehtisi siitä, ettei salassa pidettävää aineistoa takavarikoida tai jäljennetä. Etsintävaltuutettu voisi olla esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.

Uudessa etsintätyypissä eli laite-etsinnässä olisi kysymys tietokoneen, matkapuhelimen tai muun vastaavan laitteen tai tietojärjestelmän tietosisältöön kohdistettavasta etsinnästä. Laite-etsintä voitaisiin tehdä myös etäetsintänä eli käyttämättä etsinnän kohteena olevan henkilön hallussa olevaa laitetta.

Vakuustakavarikko olisi jatkossa ainoa turvaamiskeino esimerkiksi tuomittujen sakkojen tai hyvityksen maksamiseksi. Hukkaamiskielto poistettaisiin laista, mikä ei kuitenkaan merkitsisi turvaamisessa käytettävien keinojen supistumista.

Myös rikoksen uhrille saataisiin ilman hänen suostumustaankin tehdä henkilönkatsastus esimerkiksi DNA-tunnisteen määrittämiseksi, jos tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys vakavan rikoksen selvittämiselle.

Poliisin ja syyttäjän yhteistyötä tiivistettäisiin

Poliisi ja syyttäjä velvoitettaisiin nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön. Poliisin tulisi asian laadun edellyttämällä tavalla ilmoittaa syyttäjälle esitutkinnasta ja sen edistymisestä. Syyttäjän olisi tarvittavassa määrin osallistuttava esitutkintaan varmistaakseen, että asia selvitetään riittävästi.

Syyttäjän asema poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnassa muuttuisi jonkin verran nykyisestä. Syyttäjä toimisi näissä tapauksissa tutkinnanjohtajana yleensä vain jos epäillään, että rikos on tehty virkatehtävän suorittamisen yhteydessä.

Kuulusteltavan asemaan esitetään parannuksia

Kuulusteltavan, erityisesti rikoksen uhrin, asemaa parannettaisiin korostamalla hienotunteisuusnäkökohtien huomioon ottamista ja asianosaisen tukemista. Rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille olisi kirjallisesti ilmoitettava oikeudesta käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintaviranomaisen olisi myös huolehdittava siitä, että oikeus käyttää avustajaa toteutuu käytännössä.

Lakiin otettaisiin säännökset rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Alle 18-vuotiaalle rikoksen uhrille tai rikoksesta epäillylle tuomioistuimen olisi määrättävä esitutkintaa ja sitä seuraavaa oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja valtion varoin, jollei huoltaja tai muu laillinen edustaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa. Kyseessä voisi olla esimerkiksi tilanne, jossa huoltajaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta.

Esityksessä ei ehdoteta, että tiedotusvälineiden lähdesuoja voitaisiin murtaa jo esitutkinnassa, jos tiedonalkuperäinen antaja on todennäköisesti syyllistynyt salassapitorikokseen. Tätä ehdotti esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön uudistamista pohtinut toimikunta mietinnössään toukokuussa 2009.

Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, puh. (09) 1606 7723
sähköposti: [email protected]

Halltiuksen esitys löytyy tiedotteesta verkkosivuilla www.om.fi