Vesilain käyttöoikeussääntely uudistuu
Vesilain säännökset pakkolunastuksesta ja käyttöoikeuden perustamisesta uudistuvat. Uudistuksilla yhtenäistetään vesilaki perustuslain kanssa niin, että aikoinaan poikkeuslakina säädetty ns. valtuuslaki voidaan kumota. Lain muutos on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä 8.9.2017. Muutosten on määrä tulla voimaan vuoden 2018 alussa.
Yksi lakiuudistuksen merkittävimmistä muutoksista on se, että jatkossa alueen pakkolunastus ja vaikutuksiltaan siihen rinnastuva käyttöoikeuden perustaminen edellyttävät, että vesitaloushanke on yleisen tarpeen vaatima. Yleisen tarpeen vaatima hanke voi liittyä esimerkiksi energia- tai vesihuollon, tietoliikenteen tai kulkuyhteyksien järjestämiseen, luonnonsuojelun edistämiseen tai sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin varautumiseen.
Valta-osaan vesitaloushankkeista lakiuudistus ei vaikuta. Muutokset saattavat kuitenkin vaikeuttaa keskivedenkorkeuden nostohankkeiden toteuttamista ja pienten vesivoimalaitosten rakentamista, jos ne edellyttävät pakkolunastukseen rinnastuvaa käyttöoikeuden perustamista eikä hanke ole yleisen tarpeen vaatima.
Yhä useampi hanke lupamenettelystä ilmoituksenvaraiseksi
Muutoksia tulee myös siihen, mitkä hankkeet ovat jatkossa luvanvaraisia. Esimerkiksi erilaisten vesi- ja viemäriputkien sekä mm. voimajohtojen vetäminen jokien tai purojen alitse ei enää kaikissa tapauksissa edellytä lupaa. Jatkossa riittää, että hankkeesta tehdään ilmoitus vesialueen omistajalle ja viranomaiselle.
Lupamenettelystä siirtyy ilmoitusmenettelyyn arviolta 50 väylänalitushanketta vuodessa, eli yli puolet hankkeista. Lupa saattaa edelleen olla tarpeen joissakin tapauksissa esimerkiksi hankkeen ympäristövaikutusten perusteella. Asian arvioi viranomainen saatuaan ilmoituksen hankkeesta. Järvi- ja merialueilla putkien ja johtojen vetäminen säilyvät edelleen luvanvaraisena.
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Jari Salila, puh. 02951 50584, sähköposti: [email protected]