Oikeusministeriön kestävän kehityksen sitoumukset torjuvat ihmiskauppaa ja vähentävät eriarvoisuutta
Oikeusministeriö on tehnyt uudet kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset. Oikeusministeriö sitoutuu torjumaan ihmiskauppaa, vahvistamaan oikeusvaltiokehitystä kansainvälisessä yhteistyössä, käyttämään eri väestöryhmät paremmin huomioivaa tutkimustietoa sekä pienentämään hallinnonalansa hiilijalanjälkeä.
Sitoumukset toteuttavat oikeusministeriön kestävän kehityksen visiota vuodelle 2030, joka on ”Demokraattinen, perus- ja ihmisoikeudet turvaava oikeusvaltio sekä kestävä oikeushallinto”. Visio perustuu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteisiin, joita oikeusministeriö on sitoutunut noudattamaan.
- Haluamme uusilla sitoumuksilla haastaa itsemme ja muut työhön kestävän kehityksen hyväksi. Samalla haemme entistä laajempaa vaikuttavuutta työllemme. Tulemme myös seuraamaan säännöllisesti sitä, miten onnistumme tavoitteisiin pääsemään, kansliapäällikkö Pekka Timonen toteaa.
Laaja-alaista ihmiskaupan torjuntaa
Oikeusministeriö sitoutuu kehittämään laaja-alaisesti lainsäädäntöä ja viranomaisten toimintaa ihmiskaupan torjumiseksi, vaikka kyse ei olisi suoraan ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toteuttamisesta. Valtioneuvoston toukokuussa hyväksymä toimintaohjelma kattaa vuodet 2021–2023.
Oikeusministeriö myös sitoutuu osallistavaan toimintatapaan ja rakentavaan vuoropuheluun ihmiskaupan vastaisessa työssä. Ministeriö sitoutuu viestimään ihmiskaupasta ja sen vastaisesta työstä aktiivisesti eri tavoin.
Kestävä kansainvälinen oikeusalan yhteistyö
Oikeusministeriö sitoutuu vahvistamaan oikeusvaltioperiaatetta kansainvälisessä yhteistyössä. Oikeusvaltioperiaatteen vahvistuminen tukee monin tavoin yhteiskunnan rauhanomaista kehitystä ja kansalaisten oikeusturvan toteutumista.
Oikeusministeriö sitoutuu vähentämään ei-välttämätöntä matkustamista lisäämällä nykyaikaisten teknisten ratkaisujen ja digitaalisten aineistojen käyttöä sekä osallistumalla kansainvälisiin tapaamisiin useammin etäyhteyksien avulla.
Tarkempaa tietoa väestöryhmistä päätöksenteon pohjalle
Oikeusministeriö sitoutuu vahvistamaan väestöryhmäkohtaisen tiedon keräämistä ja analysointia osana tietoon perustuvan päätöksenteon kehittämistä. Eri väestöryhmät huomioon ottavaa tietoa käytetään muun muassa erilaisissa tutkimushankkeissa kuten perusoikeus- ja kielibarometreissä.
Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja vahvistaa hyvää, oikeudenmukaista hallintoa.
Pienempi hiilijalanjälki
Ministeriö sitoutuu ohjaamaan ja tukemaan hallinnonalaansa tulosohjauksella hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitteena on, että hallinnonalan hiilijalanjälki pienenee vuoteen 2035 mennessä vähintään -75 % vuoden 2019 tasosta.
Viime vuonna tehdyn laskennan perusteella oikeusministeriön hallinnonalan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 noin 50 tuhatta tonnia CO2-ekv (50 000 tCO2e). Laskenta tehtiin ensimmäistä kertaa.
Sitoumuksia seurataan vuosittain
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset ovat keskeinen väline YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamisessa. Sitoumukset voivat olla 5-10 vuoden aikana toteuttavia konkreettisia toimia, toimintatapojen muutoksia tai innovatiivisia kokeiluja.
Oikeusministeriön aiemmat toimenpidesitoumukset koskivat monimuotoisuuden edistämistä ministeriön rekrytoinneissa, ministeriön henkilöstön kannustamista terveellisiin ja vähäpäästöisiin työmatkoihin sekä kestävän kehityksen näkymistä ministeriön hankinnoissa ja viestinnässä.
Tutustu oikeusministeriön sitoumuksiin: sitoumus2050.fi
Kestävä kehitys oikeusministeriössä
Lisätietoja:
osastopäällikkö Tapio Laamanen, p. 0295 150 290, [email protected]
erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, p. 02951 50416, [email protected]
erityisasiantuntija Mari Mäki, p. 0295 150 086, [email protected]