Revidering av lagstiftningen om konsumentkrediter

Mål och resultat

Työryhmän mietinnössä on ehdotettu muutettavaksi kuluttajansuojalain koti- ja etämyyntiä koskevaa 6 lukua sekä kuluttajaluottoja koskevaa 7 lukua. Sen lisäksi on ehdotettu muutoksia kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annettuun lakiin.

Työryhmän ehdotuksen mukaan useimpia kuluttajaluottoja koskeva korkokatto laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto sidottaisiin korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon kuitenkin siten, että korko ei saisi luottosopimuksen mukaan nousta tällöinkään yli 20 prosentin. Hyvää luotonantotapaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä lueteltaisiin nykyistä tarkemmin, minkä tyyppistä markkinointia erityisesti olisi pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena. Lisäksi ehdotetaan uusia säännöksiä kuluttajaluoton mainonnassa annettavasta varoituksesta sekä eri maksutapojen esittämisjärjestyksestä kuluttajan ostaessa hyödykkeitä verkossa. Henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus laajennettaisiin koskemaan myös hyödykesidonnaisia kertaluottoja sekä tilanteita, joissa kuluttaja valitsee verkossa asioidessaan maksutavaksi laskun. Kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ehdotukseen sisältyvien uusien säännösten rikkomisen johdosta elinkeinonharjoittajalle voitaisiin määrätä seuraamusmaksu.

Sammandrag

Oikeusministeriön asettama kuluttajaluottotyöryhmä on ehdottanut muutoksia kuluttajansuojalain koti- ja etämyyntiä koskevaan 6 lukuun sekä kuluttajaluottoja koskevaan 7 lukuun. Työryhmä on ehdottanut muutoksia myös lakiin kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista. Mietintö on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 29.4.2022.

Utgångspunkter

Kuluttajaluottojen pysyvä hintasääntely, joka koostuu 20 %:n korkokatosta ja erillisestä luottokustannuskatosta, tuli voimaan 1.9.2019. Sääntelyn ulkopuolelle jätettiin ennen sen voimaantuloa tehdyt sopimukset. Tätä vanhaa luottokantaa voidaan pitää erityisen ongelmallisena, sillä näissä luotoissa luoton korot saattavat olla yli 100 prosenttia.

Hallitus on puoliväli- ja kehysriihessä 29.4.2021 linjannut, että markkinoinnin rajoittamista arvioidaan kuluttajaluottosääntelyn kokonaistarkastelun yhteydessä. Samassa yhteydessä on arvioitava kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista.

Myös eduskunta on edellyttänyt (EV 212/2020 vp), että valtioneuvosto arvioi huolellisesti kattavaan analyysiin ja kansainväliseen vertailuun pohjautuen, onko kuluttajaluottosääntelyä muutettava pysyvästi. Tässä arvioinnissa on erityisesti tarkasteltava tehokasta seuraamussääntelyä ja vanhojen, korkeakorkoisten luottojen saamista maltillisemman korkotason turvaavan sääntelyn piiriin. Eduskunta on niin ikään edellyttänyt, että valtioneuvosto valmistelee kuluttajaluottoja koskevan mainonnan ja suoramarkkinoinnin hillitsemisestä pysyvää lainsäädäntöä (EV 69/2020 vp, 5. lausuma).

Kuluttajansuojalaissa (38/1978) edellytetään, että luotonantaja todentaa ennen kuluttajaluottosopimuksen tekemistä luottoa hakevan henkilöllisyyden huolellisesti. Jos henkilöllisyys todennetaan sähköisesti, luotonantajan on käytettävä vahvaa sähköistä tunnistamista. Säännös ei koske hyödykesidonnaisia kertaluottoja eikä verkkokauppojen laskutuspalveluja. On noussut esille tarve harkita henkilöllisyyden todentamisvelvollisuuden laajentamista koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja sekä verkkokauppojen laskutuspalveluja.