Oikeusministeri Luhtanen: Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa vakava ongelma
- Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan pitää puuttua. Naisten väkivaltakuolleisuus on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa. Kun muulla kuolleisuus on keskimäärin 0,7 naista 100 000 naista kohden, Suomessa luku on kaksinkertainen, sanoi oikeusministeri Leena Luhtanen perjantaina puhuessaan ”Naisiin kohdistuva väkivalta 2005” –tutkimuksen julkistustilaisuudessa Helsingissä.
- Naisten väkivaltakuolemat on saatava vähenemään vähintään länsieurooppalaiselle tasolle, ennen kuin voimme sanoa, että Suomi on Euroopan turvallisin maa naisille, Luhtanen toteaa.
Leena Luhtanen kertoo nykyisen hallituksen toteuttaneen jo monia toimia väkivallan vähentämiseksi. Hallitusohjelmassakin on sitouduttu vähentämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Eri ministeriöissä on myös laadittu monia ohjelmia ja ehdotuksia. Muun muassa oikeusministeriö ja rikoksentorjuntaneuvosto ovat valmistelleet kansallisen väkivallan vähentämisohjelman, jossa pyritään puuttumaan mm. naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.
Yksi toimenpiteistä ovat kyselytutkimukset, joista edellinen naisuhritutkimus tehtiin kahdeksan vuotta sitten. Kyselytutkimukset ovat Leena Luhtasen mukaan hyvä keino nostaa esiin piiloon jäävä väkivalta.
– Vaikka ongelmaan on kiinnitetty huomiota, edelleen suuri osa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei tule viranomaisten tietoon. Kyselyiden avulla voidaan tuoda tietoisuuteen vaietut väkivallan kokemukset ja rohkaista väkivaltaa kokeneita naisia puhumaan avoimesti ja hakemaan apua, Luhtanen sanoo.
Luhtasen mielestä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä onkin keskeistä väkivaltaan puuttuminen ja siitä puhuminen. - Vähättely ja vaikeneminen vaikuttavat uhrin silmissä väkivallan hyväksymiseltä.
Luhtanen korostaa myös viranomaisten välistä ehkäisevää työtä. - Viranomaisten on tärkeää tunnistaa väkivallan riskitekijät riittävän ajoissa. Tämä edellyttää viranomaisten ja järjestöjen laajaa ja koordinoitua yhteistyötä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla.
Laajaa yhteisyötä tarvitaan, sillä naisten kokema väkivalta ei ole pelkästään uhrin vaan koko yhteisön ongelma. - Väkivalta vaikuttaa lapsiin, sillä lapset näkevät ja kuulevat väkivallan vaikka eivät olisi itse sen kohteina. Sisaren tai tyttären raiskatuksi joutuminen haavoittaa koko lähiympäristöä. Kun väkivaltainen asiakas tai potilas hyökkää työtekijää kohti nyrkein tai aseistettuna, koko työyhteisö voi menettää pitkäksi ajaksi toimintakykynsä.
- Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen yleistä ja ehkäisytyöllä on edessä pitkä työsarka, Luhtanen toteaa.
Lisätietoja: erityisavustaja Johanna Hämäläinen (OM), puh. (09) 1606 7506