Totuus- ja sovintoprosessi on Suomen valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhteinen prosessi.

Viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä, jonka ydinjoukon muodostavat äidinkielenään viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset. Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa. Vuonna 2015 voimaan tuli viittomakielilaki.

Kansalliskielistrategia ja kielipoliittinen ohjelma ovat toimintaohjelmia kielellisten oikeuksien edistämiseksi.

Psykososiaalinen tuki on keskeinen osa kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessia. Oikeusministeriö on sopinut Kuurojen Palvelusäätiön kanssa tuen järjestämisestä vuosina 2026-2027. Ohjausryhmän tarkoituksena on ohjata ja tukea Kuurojen Palvelusäätiötä psykososiaalisen tuen järjestämisessä.

Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi on käynnistetty valtion ja kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden välillä. Prosessi tarjoaa mahdollisuuden käsitellä menneisyyden vääryyksiä ja rakentaa oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta yhdessä.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus käynnistää valtiollisen totuus- ja sovintoprosessin kuurojen ja viittomakielisten yhteisöiden kanssa. Hankkeessa valmistellaan tarvittavat lainmuutokset, jotta prosessissa on mahdollista tarkoituksenmukaisella tavalla kerätä ja käsitellä tietoa kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneista oikeudenloukkauksista.

Ohjausryhmä toimii keskustelufoorumina valtion sekä kuurojen ja viittomakielisten yhteisöjen välillä sekä suuntaa ja tukee prosessin sihteeristön työtä. Ohjausryhmä koostuu valtion sekä kuurojen ja viittomakielisten yhteisöjen edustajista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tiina Astola.

27.1.2026 | Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin sihteeristö järjestää yleisötilaisuuden Zoomissa tiistaina 3.2.2026 klo 17:30-19:30. Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.

18.12.2025 | Oikeusministeriö on tehnyt Kuurojen Palvelusäätiön kanssa sopimuksen psykososiaalisen tuen palveluiden järjestämisestä. Palvelun tavoitteena on vastata kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin aikana esille nouseviin psykososiaalisen tuen tarpeisiin.

23.9.2025 | Oikeusministeriö on tilannut kaksi selvitystä, joiden tarkoituksena on pohjustaa kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamista. Ensimmäinen selvitys käsittelee viittomakielisten tapoja ilmaista kokemaansa sortoa ja loukkauksia sekä näihin liittyviä tunteita. Toinen selvitys koskee viittomakielisen nauhoitteen muuntamista tekstimuotoon.

11.9.2025 | Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen määräaikaisesta laista, joka mahdollistaisi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisen vuosina 2026–2028.

14.3.2025 | Kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin valmisteluissa on edessä aktiivinen kevät. Prosessille rekrytoidaan sihteeristö ja asetetaan ohjausryhmä. Tietoa kerätään selvityksillä sekä tapaamalla kuurojen ja viittomakielisten yhteisöjä.

28.2.2025 | Monet ruotsinkieliset ilmoittavat, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään. Saamenkieliset kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja asioinnissa ja työnteossa. Viittomakieliset joutuvat usein tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Nämä asiat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista.

16.10.2024 | OIKEUSMINISTERIÖ JUSTITIEMINISTERIET OIKEUSMINISTERIÖ JUSTITIEMINISTERIET Dialogi rakentaa demokratiaa Taina Susiluoto & Mikko Lehtonen Klo 9.05 OIKEUSMINISTERIÖ JUSTITIEMINISTERIET Mitä demokratia tarkoittaa tai merkitsee sinulle? Finanssineuvos ...

14.5.2024 | Oikeusministeriön tulossopimus 2023–2026 VN/822/2023 1 HALLITUSOHJELMAN TOIMEENPANO Oikeusministeriön kannalta keskeisimmät hallitusohjelman tavoitteet (HO 2019): Hallituksen toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä, joissa OM:llä päävastuu:...

5.11.2018 | Kielelliset oikeudet 2 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jo- kaisella on viranomaisen kanssa asioi- dessaan oikeus käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä ...