Ulosoton m
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa ulosottolain muuttamista koskevat uudet säännökset perjantaina 27.6. Ulosoton enimmäiskeston lisäksi laaja uudistus sisältää myös muun muassa yleistä ulosottomenettelyä koskevat uudet säännökset. Uudistus tulee voimaan ensi vuoden maaliskuun alusta eli 1.3.2004.
Velkaa voidaan uuden lain mukaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan. Jos kuitenkin velkojana on yksityinen ihminen tai rikoksen johdosta vahinkoa kärsinyt asiassa, jossa on tuomittu vankeutta, määräaika on 20 vuotta. Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta.
Laki tulee voimaan osittain taannehtivasti niin, että jos velkaa koskeva lopullinen tuomio on annettu ennen 1. maaliskuuta 1993, velka on perittävissä ulosotossa 1.3.2008 tai 1.3.2013 saakka määräajan pituudesta riippuen. Jos tuomio on annettu 1.3.1993 tai sen jälkeen, ulosotto päättyy 15 tai 20 vuoden kuluttua tuomion antopäivästä.
Ulosottoperusteen määräaikaa voidaan tuomioistuimen päätöksellä jatkaa kymmenellä vuodella, jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa siirtänyt tuntuvasti varojaan ulkomaille tai muutoin olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia.
Uudet määräaikasäännökset koskevat yksityisoikeudellisia saatavia. Valtaosa ulosottolaitoksen perimistä saatavista on veroja ja julkisia maksuja, joita koskee viiden vuoden vanhentumisaika. Myös sakot ja lapsen elatusapu vanhenevat viidessä vuodessa. Määräaikasäännöksillä ei ole vaikutusta niiden perintään.
Käytännössä uudistus merkitsee sitä, että kuluttajien velat ovat 15 vuoden piirissä, jollei velkojana ole elinkeinonharjoittajana toimiva luonnollinen henkilö. Myös takaajana olevalta yksityiseltä ihmiseltä voidaan periä takausvelkaa 15 vuotta, jollei luotonantaja ole poikkeuksellisesti toinen yksityinen ihminen. Sen sijaan yksityinen ihminen, joka takaajana on maksanut toisen velan, saa periä maksamaansa määrää päävelalliselta 20 vuotta.
Määräaika koskee vain ulosottoa, ei velan vanhentumista
Määräajan umpeen kuluminen merkitsee sitä, ettei ulosottoon enää voida ryhtyä. Velkaa ei myöskään voida periä konkurssissa. Määräaika ei kuitenkaan koske itse velan vanhentumista. Vaikka velka on ulosottoteitse perimiskelvoton, se pysyy voimassa, jos velkoja ulosoton loppumisen jälkeen katkaisee vanhentumisen velkojen vanhentumista koskevan lain mukaisesti viiden vuoden määräajoin.
On kuitenkin ennakoitavissa, että ulosoton määräaikaisuutta ja velan lopullista vanhentumista koskeva epäselvyys tulee jatkossa tutkittavaksi. Ulosottolain muutokset hyväksyessään eduskunta edellytti, että uuden lainsäädännön toteutumista käytännössä seurataan. Jos tilanne johtaa epäasianmukaisiin menettelyihin tai kohtuuttomiin tilanteisiin velkasuhteissa, on arvioitava, onko aihetta säätää erikseen velan lopullisesta vanhentumisesta.
Velkajärjestely ja vapaaehtoinen velkasovinto ovat ensisijaisia järjestelmiä, sillä niissä velka maksuohjelman päätyttyä lakkaa kokonaan.
Ulosottomenettelylle uudet säännökset
Valtaosa ulosottolain uusista säännöksistä koskee ulosottomenettelyn eri vaiheiden nykyistä täsmällisempää sääntelyä. Lakisisältää myös mm. asianmukaista ja puolueetonta ulosottomenettelyä koskevan yleissäännöksen.
Tuntuva osa muutoksista liittyy ulosoton uuden valtakunnallisen tietojärjestelmän käyttöön ottamiseen. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa muun muassa ulosottoasian vireillepanon missä ulosottopiirissä tahansa. Nykyiset ulosottomiehen alueellista toimivaltaa ja oikeuspaikkaa koskevat säännökset perustuvat piirikohtaisuuteen. Hakija joutuu selvittämään, mihin piiriin ulosottohakemus tulee toimittaa.
Maaliskuun 2004 alusta velkoja voi hakea ulosottoa jättämällä hakemuksensa jollekin paikalliselle ulosottoviranomaiselle tai sähköisesti suoraan ulosoton tietojärjestelmään. Ulosottolaitos ohjaa viran puolesta hakemuksen siihen ulosottopiiriin, jossa asia käsitellään. Uusi laki tuo velkojalle myös erilaisia vaihtoehtoja ulosoton laajuuteen ja kestoon.
Kaikki samaa velallista koskevat ulosottoasiat kootaan jatkossa määrätylle ulosottomiehelle. Hänellä on käsiteltävänä olevassa asiassa toimivalta periaatteessa koko maan alueella.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Tuula Linna, puh. (09) 1606 7718, ja
lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen, puh. (09) 1606 7678
sähköposti: [email protected]