Henkilövahinkotoimikunta

OM0238:00/06/06/2000 Lagstiftningsprojekt

Toimikunnan tulee selvittää henkilövahinkojen ja elatuksen menetyksen korvaamista koskevien vahingonkorvauslain säännösten täsmällinen muutostarve ja laatia tarvittavat ehdotukset säännösten muuttamisesta, kärsimyksen korvaamista koskevat säännökset mukaan luettuna. Toimikunnan on työssään harkittava muun muassa henkilöön kohdistuvien vahinkojen korvattavuutta, korvattavien vahinkojen tarkoituksenmukaista luokittelua, henkilövahingon johdosta korvaukseen oikeutettuja henkilötahoja sekä suoritettavan korvauksen määrän arvioinnissa noudatettavia perusteita. Toimikunnan on myös esitettävä arvionsa siitä, tulisiko ja millä tavoin tuomioistuinten korvauskäytäntöä pyrkiä ohjaamaan siltä osin kuin on kysymys vahingonkorvauslain henkilövahingon korvaamista koskevien säännösten nojalla korvattavista aineettomista vahingoista.

Lisäksi toimikunnan tulee laatia ehdotukset muutosten edellyttämiksi tarkistuksiksi erityisiä korvausjärjestelmiä koskeviin lakeihin. Sisällöllisiä muutoksia ...

Projektets basuppgifter Avslutat

Projektets nummer OM0238:00/06/06/2000

Ärendenummer OM 5/061/2001

Projektets arrangör justitieministeriet

Mandattid 1.5.2000 – 1.10.2001

Datum för tillsättande 12.4.2000

Lagberedning

Regeringsproposition-

Antagen författning-

Projektets framskridande

Mål och resultat

Uudistuksen tavoitteena on saada aikaan henkilövahinkojen ja elatuksen menetyksen korvaamisesta selkeä ja johdonmukainen sääntely, joka osaltaan parantaa sekä vahinkoa kärsineiden että vahinkoa aiheuttaneiden oikeusturvaa.

Utgångspunkter

Vahingonkorvauslaki (412/1974) tuli voimaan vuonna 1974. Sitä ennen vahingonkorvausoikeutta koskevat yleiset säännökset sisältyivät rikoslakiin. Vahingonkorvauslaki pohjautuu yhteispohjoismaiseen valmisteluun ja vastaa pääpiirteissään Norjassa vuonna 1969, Ruotsissa vuonna 1972 ja Tanskassa vuonna 1984 säädettyjä vahingonkorvausoikeudellisia yleislakeja. Yhteispohjoismaisesti valmisteltua viimeistä osittaisuudistusta, joka koski muun muassa huoltajan kuolemasta johtuvan elatuksen menetyksen korvaamista, ei tosin ole saatettu Suomessa voimaan. Kyseinen uudistus oli vireillä vahingonkorvauslakia säädettäessä, eikä sääntelyn uudistamiseen tältä osin ole myöhemmin ryhdytty.

Vahingonkorvauslain säätämisen jälkeen sen soveltamisympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eräillä aloilla on säädetty erityislakeja, jotka osin täydentävät ja osin syrjäyttävät vahingonkorvauslain yleissääntelyä. Tällaisia erityislakeja ovat muun muassa tuotevastuulaki (694/1990), potilasvahinkolaki (585/1986) ja ympäristövahinkolaki (737/1997). Samanaikaisesti yleistä korvausvastuuta täydentävät erilaiset sosiaalivakuutusjärjestelmät, muut lakisääteiset vakuutusjärjestelmät ja vapaaehtoisten vakuutusten tarjonta ovat laajentuneet ja kehittyneet merkittävästi. Viime aikoina muun muassa tieto- ja biotekniikan kehitys on lisäksi luonut kokonaan uudentyyppisiä vastuutilanteita, joita ei ole ollut mahdollista ennakoida vahingonkorvauslakia säädettäessä.

Ytterligare uppgifter

Lagberedning och utveckling i statsrådet

Ministerierna genomför regeringsprogrammet, bereder lagar och andra författningar samt genomför reformer i olika projekt, arbetsgrupper och organ.

Alla ministeriers projekt hittas på statsrådets webbplats valtioneuvosto.fi/sv/projekt