Oikeusturva-asiain neuvottelukunta

Mål och resultat

Oikeusturva-asioiden neuvottelukunnan tavoitteena on oikeusturvan toteutumisen seuraaminen ja pyrkimys oikeusturvan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Oikeusturvalla tarkoitetaan tällöin kansalaisten perusoikeuksia ja erityisesti kansalaisen pääsyä oikeuksiinsa tehokkaasti käytännössä oikeudellisen elämän alalla. Näin määriteltynä oikeusturvan keskeisimmän ytimen muodostavat oikeusjärjestyksen laatu, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset ja oikeuden toteutuminen tuomioistuimissa ja muissa oikeushallinnon viranomaisissa. Neuvottelukunta voisi tarkastella oikeusturvaa käytännön menettelyissä, esimerkiksi oikeudenkäynnissä kustannusten ja keston sekä oikeudenkäyntiin osallistuvien turvattomuuden kannalta. Se voisi myös pohtia oikeusturvanäkökohtia tuomioistuinmenettelylle vaihtoehtoisissa riidanratkaisumenettelyissä. Neuvottelukunta voisi lisäksi selvittää julkiselle oikeusapujärjestelmälle asetettavia vaatimuksia oikeusturvan kannalta.



Neuvottelukunta valitsee oma-aloitteisesti käsittelemänsä aiheet tarkoituksenaan tuoda tuoreita näkökulmia yleiseen oikeudelliseen keskusteluun ja saada aikaan yhteiskunnallista keskustelua, jossa erilaiset näkemykset pääsevät esiin. Oikeusturva-asioiden neuvottelukunta on aloitteiden tekijä, virikkeiden ja kannanottojen antaja sekä oikeusturvaa vaarantavien epäkohtien ja puutteiden esiin tuoja. Neuvottelukunta voi toiminnallaan edistää oikeusturvaa käsittelevien yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyötä ja se voi tuoda oikeusturvaa koskevaan keskusteluun myös kansainvälisiä näkökohtia. Lisäksi neuvottelukunta voisi antaa lausuntoja oikeusturvaa koskevissa asioissa.

Utgångspunkter

Yhteiskunnan perustehtävä on huolehtia kansalaisten oikeusturvasta. Se edellyttää jatkuvia toimenpiteitä, joilla kansalaisten oikeusturva lainsäädännöllisesti määritellään oikealla tavalla. Sen lisäksi se edellyttää hallituksen ja viranomaisten toimenpiteitä, joilla huolehditaan siitä, että kansalaisten oikeusturva myös käytännössä toteutuu. Yhteiskunnan ja oikeudellisten olojen muuttuessa nopeassa tahdissa on tärkeätä seurata kehityksen kulkua ja suunnata sitä niin, että kansalaisten oikeusturva kohenee käytännössäkin. Tämän tavoitteen toteutumiseen tarvitaan monipuolista tietoa todellisuudesta niin lähellä tapahtumia ja ilmiöitä kuin mahdollista.



Kansainvälistymisen ja Euroopan Unioniin liittymisen myötä suomalaista lainsäädäntöä on mukautettu eurooppalaisiin kehyksiin. Suomessa on yhdeksänkymmentäluvulta lähtien toteutettu ja edelleen vireillä monia oikeuslaitosta koskevia laajoja uudistuksia. Näitä ovat esimerkiksi oikeudenkäyntimenettelyjen muutokset käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja hallintolainkäytössä, ja myös ulosottomenettelyä on uudistettu. Menettelyuudistuksen lisäksi lähes koko oikeuslaitoksessa on toteutettu organisaatiouudistuksia.



Lisäksi yleismaailmallinen ihmisoikeusajattelu on tullut osaksi suomalaista lainkäyttöä. Hallitusmuotomme perusoikeuksia koskevan osan uudistaminen loi pohjaa myös oikeusturvan kehittämiselle. Myös kansalaisten tietoisuus oikeuksistaan on lisääntynyt, mikä ilmenee esimerkiksi tuomioistuinten ratkaisujen perusteluihin kohdistuvista laatuvaatimuksista. Koko suomalainen oikeusyhteisö on joutunut omaksumaan ja soveltamaan käytäntöön tämän kehityksen mukanaan tuomat muutokset.



Oikeusministeriö ja sen hallinnonala ovat erityisesti vastuussa siitä, että toisaalta lainsäädäntö vastaa kansalaisten oikeusturvan edellyttämiä vaatimuksia ja toisaalta tuomioistuimet ja muut oikeusviranomaiset toiminnassaan täyttävät niille asetetut tavoitteet. Varsinaisen lainkäyttötoiminnan ohella on tärkeätä, että viranomaisella on kyky havannoida yhteiskunnan muutoksia ja mukautua kansalaisten, yhteisöjen ja muiden viranomaisten toimintaan, niiden oikeusviranomaisille asettamiin vaatimuksiin sekä toimintansa avoimuudella hankkia oikeusturvan edellyttämä luottamus oikeuslaitosta kohtaan.

Ytterligare uppgifter

• Hemsida